Suomen rämettyminen – rahaa tulvii

Ilmaston lämpenemisen uskotaan aiheuttavan nykyisin nähtäviä sääolojen muutoksia; Napajäätiköt sulavat ja meriveden pinta nousee. Myrskyt ja sateet ovat runsastuneet. Alavilla mailla tulvii ja vuorten rinteet vyöryvät mutana laaksoihin.
Kansanomaisesti voi sanoa, että eräs tulvavahinkojen aiheuttaja on tietenkin se, että rakennuksia ja toimintaa on "väärissä paikoissa" - siis alavilla mailla, lähellä vesirajaa. Toinen  näkemys on, että metsien ojittaminen tuo latvavesien sadevedet alajuoksulle muutamassa hetkessä. Ennen ojittamista rämeiköt ja metsät viivästyttivät keväällä lumien sulamista (lämpenemistä) ja luovuttivat suuret vesimassat hitaasti kesän kuluessa. Kolmas näkemys on tietenkin se, että mutaa ja muuta ainesta virtaa jokiin ja järviin metsäojista. Joet ja järvet täyttyvät, mikä osaltaan haittaa vesien virtausta meriin.
Kaupunkien sadevesien osalta on ryhdytty jo toimiin lainsäädäntöä muuttamalla. Rakennetussa ympäristössämme on paljon vettä läpäisemätöntä pintaa. Kadut ja tiet on pinnoitettu. Yhtäältä ojia ja viemäreitä on rakennettu. Nyt hulevedet on johdettava alueelta pois tehokkaasti. Minne ne missäkin menevät, ilmeisesti samoihin jokiin ja järviin, mihin metsien sadevedetkin johtuvat.
Metsien ojia on siis nyt aika ryhtyä luomaan umpeen - eli rämettämään Suomea!

 

– – – – – – – – –

 

Silmittelin netistä asiaan liittyviä kirjoituksia, joita lainaan muutaman oheen; – poimin ojitusta puoltavia näkemyksiä sekä myös rämettämistä tavoittelevia kantoja, kuin myös viranomaistekstejä ja lehtien katsauksia (toki vain yhden).

  1. YMPÄRISTÖKESKUKSEN NEUVONTAA, Tulva-sivuille (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen), Ojittamisesta, (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus
  2. HS TALOUS 19.3.2015: Soiden ojitus paisutti puusatoa; ”Puuta riittää kaikille uusille sellutehtaille, arvioi Suomen metsiä mittaavaa Luonnonvarakeskus (Luke). Se ei kuitenkaan ennusta, tuleeko markkinoille riittävästi raaka-ainetta teollisuuden tarpeisiin. … Puumäärä on kehittynyt valtavasti, sillä 1920-luvulla puuta oli melkein miljardi kuutiota vähemmän. …” (http://www.hs.fi/talous/a1426662331727#)
  3. KUNTALIITON Kuntamarkkinat -dia 10.9.2014: Tavoitteet hulevesien hallinnalle mm. että ” Hulevesiä koskevat pykälät siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa.

– – – –

Uudistuksen myötä kiinteistön hulevesien käsittelykustannuksia voidaan periä omistajalta. Eikö sama käytäntö voisi sopia myös metsä- ja maatalouden mailta tuleviin tulvavesiin … (?) siis näiden haittoihin / korvauksiin … kysyy maallikko

 

– – – – – –

  1. METLA Tiedote 30.03.2006: http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-03-30-suometsat.htm Yleistoteamus on, että ”Ojitus lisäsi rämepuustojen heterogeenisuutta kasvattamalla puuston läpimittajakauman vaihteluväliä. Korvissa tällaista ilmiötä ei havaittu.”
  2. LUONNONSUOJELULIITON sivustolla todetaan, että suoala on ollut noin kolmannes Suomen maa-alasta, mistä yli puolet on menettänyt luonnontilansa. Sivustolla arvioidaan lisäksi, että jopa yli kolmannes soiden ojituksista on osoittautunut taloudellisesti hyödyttömiksi. Linkki sivustolle (katsele myös ennallistamiskuvia myös) http://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/uhattuja-soita

– – – – –

Taidekuva_ASu_1310929440398_f

Vihreää kultaa – Suomen puujalka (Luontokuvat on ottanut ja lainanut Aarno Sundgren)

– – – –

Hulevesi &Tulvavesi <= > sähköä ó tulvarahaa

Nykyisin on hienoja jäteveden ja vastaavien lämmön talteenottojärjestelmiä, aurinkoenergian hyödyntämistä, mutta kuinka kaupunkien hulevedestä saisi edullista sähköä, ja entäpä maaseudun tulvavesistä, joista vaikuttaa enimmäkseen muodostuvan vain kuluja.

Pienissä puroissa virtaa suuret rahat, ken vain osaisi ne kahlita.

Tähän en liitä linkkiä, mutta tekniikkaa näyttäisi jo nyt löytyvän. Säädöksiä täytynee tutkia ja ehkäpä yhdenmukaistaakin … mutta se jäisi politikkojen asiaksi.

 

 

Jätä kommentti

*