Suomi on maailmalla tarpeeton

Nostamme lipun salkoon Itsenäisyytemme kunniaksi, aina kun siihen on aihetta! (Taidekuva ASu kokoelma)

Ehkä Suomi on tarpeellinen kehitysapumaissa, rauhanturvaamiskohteissa, ympäristöprojekteissa, valtion lainojen koron saajille, ja tietenkin meille suomalaisille. Jatkuu jäljempänä.

Nilsiän Joulu -lehdessä on hyvä kirjoitus Suomen itsenäistymisestä niin itsenäistymisjulistuksesta kuin sen vaiheista (LC Nilsiä, 2016).

Tiedämme historiasta, että Svinhufvudin senaatti antoi eduskunnalle esityksen Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä joulukuun 4. päivänä 1917. Eduskunta hyväksyikin julistuksen nopeasti, joten 6.12.1917 on Suomen itsenäisyyspäivä.

Onnea suomalaisille ja erityisesti ansioistaan 6.12.2016 palkituille!

Savon Sanomien pääkirjoituksessa 1.12.2016 on kuvattu ansiokkaasti, missä kaikessa Suomi on nykyisin lähes tai Maailman paras.

”Eräänlainen summaus koko (Tilastokeskuksen) listasta on sen ensimmäinen kohta: Suomi on maailman vakain valtio. Tämän vuoden Fragile State Index -tilastossa Suomi on vieläpä aivan omassa ’erittäin kestävän valtion’ kategoriassaan”. Tilastokeskuksen laatima luettelo on pitkä.

Pääkirjoituksessa viitataan tietenkin myös Suomen tämänhetkisiin heikkouksiiin – laatutoiminnassa: kehityskohteisiin,

  • Kaikkien kansantalouden huolien keskellä…” ja
  • ”Pessimistisinkin tulkinta luettelosta joutuu tyytymään toteamukseen, että muilla mailla menee vain vieläkin huonommin.”,

joiden viittausten taustoista on ollut paljon puhetta (vaikkapa työttömyydestä ja Venäjän uhan kasvamisesta tai Nato-peikosta).


Miksi sitten pieni ja vähäväkinen Suomi on nykyisin tarpeeton maailmalta katsoen? Palataan siihen jäljempänä.


Tilastokeskus kertoo sivuillaan, että se on ainoa viranomainen Suomessa, minkä tehtävänä on tilastoiminen.

 

Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 (poimintoja)

”Pitkän aikavälin trendimuutos (Hodrick-Prescott -suodatettu) osoittaa, että koko (Suomen) kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti 1990-luvun puolivälin reilusta kolmesta prosentista 0,3 prosenttiin vuonna 2015.

Vaikka yksittäisten vuosien (2000, 2004, 2007 ja 2010) vuosikasvut ovat olleet 3 – 4 prosentin luokkaa, on työn tuottavuuden trendi silti ollut aleneva 1990-luvun puolivälin jälkeen…” © Tilastokeskus

Maallikko voi päätellä edellisestä, tilaston selitystä sen enempää lukematta, että jäsenyytemme Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä – Euroopan unionissaon ollut Suomen taloudelle epäedullinen! Talouden kasvu on tukahtunut lajinsa myös suomalaisten kaikenlaisista 1990-luvulla alkaneista yhteiskuntasopimus- ja rakennemuutoshankkeista, tulonsiirtosopimusista (säästöistä) pääomapiireille, jos kohta, amerikkalaisperäisten lamojenkin vuoksi.

”Suomi maailman kärjessä

Suomi on maailmassa pieni maa. Väkiluvultaan Suomi on noin 115. suurin valtio, pinta-alaltaan 64:s. Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt: kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä keräsimme listan näitä asioita, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa.” © Tilastokeskus, ja sitten seuraa Tilastokeskuksen verkkosivulla se pitkä luettelo, mitä SSanomien pääkirjoituksessa 1.12.2016 on referoitu.

 

Tilastokeskuksen sivuiltapa tuo vastaus kysymykseeni löytyy:

 

Suomi on maailmassa pieni maa. Väkiluvultaan Suomi on noin 115. suurin valtio, pinta-alaltaan 64:s. Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä.

Vaatimattomuutta, mutta ehkäpä tottakin toinen puoli, että kukapa meitä kaipaa, jos emme itse tuo itseämme tykö maailmalla!

 

Oikeastaan tuo tarpeettomuuskäsite tuli mielikuvana pintaan Suomen viimevuotisten politiikan johdannaisena.

Unionin jäsenenä Suomi on pieni ja myötäilijä – entisajan puolueettomuus tai riippumattomuus jää vähemmälle osalle unionin politiikassamme.

Paljon meillä on noita riippumattomuutta vähentäviä kauppasopimuksia, joita varmaankin olisi olemassa ilman jäsenyyttäkin, ja muita käsiä sitovia rajoitteita – vahvuuksien puolellekin ne toki katsantokannasta riippuen voi kirjata – sekä on luovutettu yrityksiä ja toimintoja suomalaisten käsistä ulkoisille tahoille (kauppahan se tuokin taitaa paljolti olla – vapaata). Ehdotinkin jo joskus, että noita EY-sääntöjä kannattaisi purkaa siinä samalla kun tarkastellaan kotimaisen lainsäädännön ja normiston purkamis- tai yksinkertaistamistarvetta.

Rahoitusvajeesta ei enää pitkilleen ole puhuttu, kestävyysvajeen laskukaavakin on erään tv-ohjelman mukaan kohtalaisen epämääräinen, mutta käsittääkseni tuo vaje on eu-jäsenmaksumme suuruusluokkaa … jos että kokonaan itse maksaisimme kaikki valtion ja kuntien tuet … jäisi tuo nettomaksukin vielä jakoon kotimaassa …

Jotta pieni kansalaisen ylpeydentunne palautuisi mieliimme, kertaan tuon alkulauseen:

  • Ehkä Suomi on tarpeellinen kehitysapumaissa, rauhanturvaamiskohteissa, ympäristöprojekteissa, valtion lainojen koron saajille … , ja tietenkin meille suomalaisille.
  • Mukavat naapurini, mukavat tuttavani, mukavat kaupunkilaiset Kuopiossa, työkaverini jne. tekevät olemisesta suomalaisena siedettävän mukavaa – muista maistahan tässä kokemuksia on vielä kartuttamatta … kun tuota kaksoiskansalaisuutta tai vastaavaa ei ole ollut aihetta hankkia;

Eino J.


 

SS pääkirjoitus 1.12.2016  http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Presidentti-kiert%C3%A4%C3%A4-onnistuneessa-valtiossa/884846

”Tilastokeskuksen koostama lista Suomen kaikista ansiosta on joka tapauksessa hätkähdyttävä.

  • Jokaisen nettiyhteyden omaavan kansalaisen kannattaisi pysähtyä sen ääreen hetkeksi viimeistään juhlavuonna.
  • On paljon aihetta kiitollisuuteen, ennen kaikkea itsemme ja toistemme kiittämiseen.”
  • Poimintoja01.12.2016 Presidentti kiertää onnistuneessa valtiossa

 

http://www.tilastokeskus.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html?_ga=1.123390091.1281081498.1480587385

Leikkasin pätkän tekstin viitekohtaan Tilastokeskuksen sivuilta myös bkt:n kehityslinjoista 1976 – 2015 välillä, Suomen heikkouksista. Niistä on myös useita postauksiani tässä blogissani – yksityisiä mietteitäni.

http://tilastokeskus.fi/org/lainsaadanto/yleiset_kayttoehdot.html

Tilastokeskuksen tilastojen käyttösääntöjä Aineistoa käytettäessä on nimettävä alkuperäislähde ja aineistoversion ajankohta, esimerkiksi (kursiivilla olevat tarvittaessa): © Tilastokeskus, [tilaston/palvelun nimi], [vuosiluku, päiväys] sisältää Tilastokeskuksen [aineiston nimi/tuotteen nimi/palvelun nimi] aineistoa, [tarkempi aikamääre] 2011

 

Jätä kommentti

*