Talvella hiihdetään ja kesällä uidaan!

Talvella hiihdettiin kouluun ja sulan maan aikaan käveltiin samaa oikopolkua pitkin. Talvella kannattaa hiihtää kuntoilun vuoksi. Kotini vanhukset hiihtivät lapsuudessani naapuriin ja kaupalle aivan samalla tavoin kuin nuoretkin – heillä tosin oli kippurakärkiset lapikkaat hiihtokenkinä ja vanhanajan kotitekoisissa suksissaan varpaallissiteet.

 

Nähdäkseni talviulkoilu on nykyisinkin samojen sääntöjen alainen – se joka tekee uran, hiihtää talvisin ja juoksee kesäisin kuntoillakseen. Näin on hyvä.

 

Muistan lapsuuteni ajoilta, että kovalla pakkasella koulumatka käveltiin huopatöppösissä ja paksu pomppa päällä valtatietä pitkin. Kun auraaminen yleistyi, ajettiin potkurilla samaa valtatien reunaa. Kaupungin sukulaiset toivat maalle potkurit, joita hiekoituksen yleistyttyä ei enää voinut kaupungissa käyttää.

 

Sukset olivat maalla kulkuvälineinä myös isän ja metsureitten savotalla. Ajomies ajoi reellä talvella ja kesällä kärryillä – näinhän se menee. Autoissa on talvirenkaat ja kesällä kesärenkaat – jalassa on talvikengät ja kesällä kävelykengät .. Nykyisin talvella on käytössä myös moottorikelkat – kesällähän vastaavia pelejä käytetään vesillä …

 

Lykkimet on kaivettu talvella esiin vuosisatoja näillä nurkilla. On hiihdetty hirveä takaa ruokapöytään ja kesällä ansastettu tai oltu muulla tavoin porukalla hirvijahdissa.

 

Niin

Talvikunnossapitoa on eräille kävelytieosuuksille, puistokäytäville, mutta eräille ei ole kunnan puolesta. Latujen teosta sopii kaupunki samaan tapaan talvisaikaan urakoitsijan kanssa. Näinhän se menee.

Paljolti tietenkin on heitä ja meitä, jotka eivät talvella hiihdä kun ei ole asiaa metsän poikki tai kiertäen pääsee joko autolla tai kävellen aurattua katua tai tietä pitkin. (Harva meistä taitaa kesällä käydä järvessä uimassakaan – jos ja kun kaupungin uimarantoja ei varsinaisesti lueta järviuimiseksi)

— –

Eräs ammattikuntalehti julkaisi 1980-luvulla hyvän tuttavani piirroksen, missä innokas hiihtäjä sujauttaa mäkeä alas niin, että suksien latu kulkee mäessä vauhdikkaasti puun kahta puolta.

Kuvaa en nyt löytänyt, mutta julkaisen sen joskus toiste. Tuo kuva olisi tässä paikallaan – historian katsauksella on jo niin pitkä latu takanaan, että aivan hyvin varhaisimmilla ladun pätkillä kasvaa jo isoja tukkeja – mutta vauhti on edelleen päällä samaan tahtiin! joka talvi