Tienaa Hiili-Nobel!🍀🌱🌱🌼🌵🌻🌾 💗☀

Entisajan viljelykoneitten lisĂ€ksi 🚜 🚜 🚜 niityillĂ€ ja pelloilla liikkuu lĂ€hivuosina uusia koneita. MistĂ€hĂ€n on kysymys?

Rangat ja vastaava epĂ€mÀÀrĂ€isempi puuaines, kuten kannot ja risukot kasataan metsĂ€n laitaan silputtavaksi ja ne syötetÀÀn erÀÀseen koneeseen kĂ€siteltĂ€vĂ€ksi, minkĂ€ jĂ€lkeen ne syötetÀÀn tuohon ’jyrsimeen’ kuten puimurin sĂ€iliöön vilja puitaessa..

Multamaata ja kodeissa rikkoontuneita kahvikuppeja sekĂ€ tiilimursketta on isoina kasoina peltojen laidassa, mistĂ€ nekin kuormataan tuohon ’jyrsimeen’.

Salaojalaitteiden kaltaisia koneita ja muokkaimia on kaikkialla.

🍀🌱🌱🌼🌵🌻🌾 💗☀ 🌄🌈💐✔

Toiminta yhdistÀÀ hiilitekniikkaa tai palauttaa siihen Suomessa hiiliviljelyn varhaisia keksintöjÀ. Pellolla on turpeen jyrsimen tapainen laite (se on uusiokÀytössÀ), mikÀ kaapii peltomultaa sisuksiinsa, erottelee peltokivet hienojakoisesta mullasta sekÀ möyhentÀÀ ja ilmavoittaa maan, MUTTA tÀmÀn lisÀksi kone yhdistÀÀ multaan hiilisilppua ja tiilimursketta sekÀ hivenen lannoitteita ja levittÀÀ multamaton takaisin pellolle.

Poimintoja Nobelin taustalle:

”KivennĂ€ismailla peltojen hiilipitoisuus vĂ€henee 220 kilolla hehtaarilta vuodessa. EloperĂ€isiltĂ€ mailta hiiltĂ€ haihtuu kertaluokkaa enemmĂ€n eli 5000 kiloa hehtaarilta”, sanoo tutkija Jaakko Heikkinen Lukesta. EloperĂ€inen maa on maallikon kĂ€sityksen mukaan suosta raivattu pelto.

Luken Artikkelissa mainitaan 7.8.2017 myös, ettÀ

”Toivon ettĂ€ suomalainen ruoka voitaisiin tuottaa ilman uuden turvemaan raivausta.” Tutkimusprofessori Regina arvelee myös, ettĂ€ ’uusia rajoituksia viljelijöille ei kuitenkaan ole tulossa. Vuoden 2020 jĂ€lkeen on odotettavissa ympĂ€ristökorvauksia uusille toimille. Porkkanaa tarjotaan, keppiĂ€ ei ole nĂ€kyvissĂ€.”

Tutkimusprofessori Reginan työhön kuuluu vaikuttaminen pÀÀstötilastoinnin kehittĂ€miseen ja kansainvĂ€lisen ilmastopaneelin IPCC:n laskentaohjeisiin. ’

 

TekniikkaJAtalous –sivusto mainitsee (Pellot hiilinieluiksi, Sofia Virtanen, 23.6.2015), ettĂ€

’ Teollisen vallankumouksen jĂ€lkeen olemme siirtĂ€neet maasta ilmakehÀÀn yhteensĂ€ lĂ€hes 600 miljardia tonnia hiiltĂ€, noin 80 000 kiloa jokaista nykyisin elĂ€vÀÀ ihmistĂ€ kohden. Larry Koplandin mukaan viljelytapoja muuttamalla maailman maatalousmaihin voisi teoriassa saada sitoutumaan 25 miljardia tonnia hiiltĂ€ vuodessa useiden vuosien ajan.

 

Yle uutisoi Carbon Action -hankkeen alkuvaiheista 13.12.2018 Antje Tolpo, ….

HiiltÀ sitovan viljelyn ytimessÀ on hyvinvoiva kasvi. MitÀ kattavammin maaperÀ on kasvien peitossa, sitÀ enemmÀn ne pystyvÀt yhteyttÀmÀÀn eli siirtÀmÀÀn hiilidioksidia ilmasta maahan.

Linkki hiilijuttuuni

Amazonista Saharaan – 2030 terra pretan – ilmastomuutos

🌇

Kommentit

  • seija sanaleikkimökistÀÀn

    Paljas, muokattu maa valuttaa ravinteita vesistöjÀ kuormittamaan. Nurmella oleva rantamaa puolestaan tuottaa fosforia levien herkuksi.
    Tuntuu, ettÀ kaikki on ristiriidassa keskenÀÀn: kun nokka nousee niin pyrstö tarttuu kuin harakalla tervassa. Kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistÀÀ.

    • Eino J. (maallikkona)

      kiitos kommentistasi

      noin se taitaa olla; veti tukasta tai parrasta, pÀÀ heiluu.
      … rantakaistaleista on sÀÀnnöksiĂ€ ym.,
      mutta tuo hiili: sitĂ€ voisi lisĂ€tĂ€ maahan ja peltoon / puutarhaan puuhiilimurskeena, ja runsaasti. SĂ€ilyy maaperĂ€ssĂ€ jopa 50 tuhatta vuotta …

JÀtÀ kommentti

*