Moni suomalainen saa jo palkan ulkomaisen omistaman yrityksen palveluksessa. Suunniteltu viiden (5 %) prosentin tuottavuushyppy edistää näin myös ulkomaille tuloutettavien voittojen kasvua. Tämän on tarkoitus edistää sijoittamista Suomeen.
Tuottavuutta, tai kuten myös puhutaan kustannusten alentamista, tavoitellaan niin avoimelle kuin suljetulle sektorille – siis yksityisiin yrityksiin sekä valtiolle ja kunnalle.
Nykyisin saanee arvioida, että
Kun tietää, paljonko viiden prosentin (5 %) tulonsiirto palkansaajilta pääomapiireille vastaa rahassa, voi sen jälkeen laskea siitä 10 % siivun, joka saattaisi ohjautua kasvua ja työllisyyttä parantaviin investointeihin. (Arvio on suppeaan tilastojen käsittelyyn perustuvaa maallikon vatulointia.)
Tutkija Jussi Ahokas totesi blogissaan ”Tuottavuushyppy vaatii kokonaiskysyntähyppyä” (Image, Raha ja Talous) 12.6.2015, että
-
Taantuman alkaessa yritysten ensimmäinen reaktio on hyödykkeiden tuotannon supistaminen, jolloin tuotoksen määrä suhteessa työpanokseen laskee. Tämä kirjautuu tilastoihin työn tuottavuuden laskuna.
Suhdanneperäiset työn tuottavuuden vaihtelut ovat suurimpia teollisuudessa, jossa kapasiteetin käyttöaste joustaa eniten.
Suomen teollisuudessa työn tuottavuuden kasvu on ollut 2000-luvulla nopeinta silloin kun kapasiteetin käyttöaste on ollut korkealla tasolla ja kapasiteetin käyttöasteen nousua on seurannut aina työn tuottavuuden kasvun kiihtyminen.
(Ahokas) …
Turvapaikanhakija on siirtolainen ja tulevaa työvoimaa. Turvapaikanhakijoista osa sen saanee.
Kotouttamiseen näyttää sisältyvän kursseja ja sen ohessa työharjoittelua. Työvoima on työllisyyskursseilla ja erilaisilla tuilla toimittaessa halpaa, so. edullisempaa kuin sitovien työehtosopimusten mukainen työ – ilmeisesti työllistäjälle lähes ilmaista. Tämä lisää tuottavuushypyn vaikutusta.
Oletettavasti siirtolaisissa on usean alan ammattilaisia. Kielivaikeuksien voittamisen jälkeen, osa heistä voinee työskennellä englannin kielisissä yrityksissä suoraan omassa ammatissaan.
Osa heistä soveltunee turvallisuusmääräysten hallinnan jälkeen fyysisiin tehtäviin, joita voisivat olla: huoltoaseman asiakaspalvelussa, autokorjaamossa (autot ovat miehille samanlaisia eri maissa), postin kannossa, sekä esimerkiksi viikonlopun ajan puhtaanapidossa kiinteistöyrityksissä (kadut ja pihat ovat pitkään ummessa lumipyryjen jälkeen viikonloppuna) ja vastaavissa tehtävissä.
Jos tulijoita on paljon, kustannussäästö on huomattava. Tiettävästi maahanmuuttaja halutaan pitää työharjoittelijana mahdollisimman pitkään, joten edullista lisätyövoimaa saattaisi olla tarjolla pitkään – toistuvasti?
Ay-liikkeellä on rekrytoinnin ja edunvalvonnan paikka heti kärkeen!
Eino J. Pennanen
Nuoret sotilaskuntoiset miehet kelpaavat myös Suomen armeijaan, unohdin täysin blogissani. Suomessa kaikki miehet ovat asevelvollisia.
Päivän 12.10.2015 Helsingin Sanomien uutisoinnissa arvioidaan tappioiden olevan nykysodissa entisaikoja suuremmat;
Pakolaismiehet kuuluvat Suomessa armeijan vahvuuteen kts Savon Sanomat:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/hs-suomen-armeija-varautuu-koviin-tappioihin-sodassa-jopa-viidennes-pois-rivista-ensimmaisena-paivana/2148087#cxrecs_s