Tuottavuuden noususta, 1

Moni suomalainen saa jo palkan ulkomaisen omistaman yrityksen palveluksessa. Suunniteltu viiden (5 %) prosentin tuottavuushyppy edistää näin myös ulkomaille tuloutettavien voittojen kasvua. Tämän on tarkoitus edistää sijoittamista Suomeen.

Tuottavuutta, tai kuten myös puhutaan kustannusten alentamista, tavoitellaan niin avoimelle kuin suljetulle sektorille – siis yksityisiin yrityksiin sekä valtiolle ja kunnalle.

Nykyisin saanee arvioida, että

  • jo noin 40 % yksityisen sektorin liikevoitoista tuloutetaan Suomesta ulos.
  • Samoin voi arvioida, että noin 20 % kotimaisista yrityksistä joko suunnittelee tai toteuttaa toimintaansa niin, että varoja ohjautuu ulkomaille ja verot optimoidaan.
  • Julkisen sektorin kustannusvaikutuksesta on ilmeisesti tarkat luvut, mutta tässä ne edustavat noin 20 % osuutta tuottavuushypyn vaikutuksesta.
  • Tuottavuushypyn kansantaloutta kasvattava vaikutus jää maallikon arvion mukaan noin 10 %:n paikkeille.
  • Kun tietää, paljonko viiden prosentin (5 %) tulonsiirto palkansaajilta pääomapiireille vastaa rahassa, voi sen jälkeen laskea siitä 10 % siivun, joka saattaisi ohjautua kasvua ja työllisyyttä parantaviin investointeihin. (Arvio on suppeaan tilastojen käsittelyyn perustuvaa maallikon vatulointia.)

    Tutkija Jussi Ahokas totesi blogissaan ”Tuottavuushyppy vaatii kokonaiskysyntähyppyä” (Image, Raha ja Talous) 12.6.2015, että

  • tuottavuuden kasvuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi kysynnänsäätely- ja investointipolitiikalla.
  • Jälkikeynesiläisessä teoriassa tärkein selittävä tekijä tuottavuuden kasvun ja kokonaiskysynnän kasvun taustalla on yritysten kapasiteetin käyttöaste ja siinä tapahtuvat muutokset.
    • Taantuman alkaessa yritysten ensimmäinen reaktio on hyödykkeiden tuotannon supistaminen, jolloin tuotoksen määrä suhteessa työpanokseen laskee. Tämä kirjautuu tilastoihin työn tuottavuuden laskuna.
      Suhdanneperäiset työn tuottavuuden vaihtelut ovat suurimpia teollisuudessa, jossa kapasiteetin käyttöaste joustaa eniten.

      Suomen teollisuudessa työn tuottavuuden kasvu on ollut 2000-luvulla nopeinta silloin kun kapasiteetin käyttöaste on ollut korkealla tasolla ja kapasiteetin käyttöasteen nousua on seurannut aina työn tuottavuuden kasvun kiihtyminen.

    (Ahokas) …

    Turvapaikanhakija on siirtolainen ja tulevaa työvoimaa. Turvapaikanhakijoista osa sen saanee.

    Kotouttamiseen näyttää sisältyvän kursseja ja sen ohessa työharjoittelua. Työvoima on työllisyyskursseilla ja erilaisilla tuilla toimittaessa halpaa, so. edullisempaa kuin sitovien työehtosopimusten mukainen työ – ilmeisesti työllistäjälle lähes ilmaista. Tämä lisää tuottavuushypyn vaikutusta.

    Oletettavasti siirtolaisissa on usean alan ammattilaisia. Kielivaikeuksien voittamisen jälkeen, osa heistä voinee työskennellä englannin kielisissä yrityksissä suoraan omassa ammatissaan.

    Osa heistä soveltunee turvallisuusmääräysten hallinnan jälkeen fyysisiin tehtäviin, joita voisivat olla: huoltoaseman asiakaspalvelussa, autokorjaamossa (autot ovat miehille samanlaisia eri maissa), postin kannossa, sekä esimerkiksi viikonlopun ajan puhtaanapidossa kiinteistöyrityksissä (kadut ja pihat ovat pitkään ummessa lumipyryjen jälkeen viikonloppuna) ja vastaavissa tehtävissä.

    Jos tulijoita on paljon, kustannussäästö on huomattava. Tiettävästi maahanmuuttaja halutaan pitää työharjoittelijana mahdollisimman pitkään, joten edullista lisätyövoimaa saattaisi olla tarjolla pitkään – toistuvasti?

    Ay-liikkeellä on rekrytoinnin ja edunvalvonnan paikka heti kärkeen!

    Kommentit

    Jätä kommentti

    *