Tuottavuuden noususta, 2 – Jalostusarvo

Olisi mukava tietää, mitä kuvan japanilainen kirjoitus sisältää.

Laatutoiminnan uranuurtajan, professori Ikezawan Elektroniikkalehden numerossa 22/1981 julkaistu huoneentaulu sisälsi 17 neuvoa yritysten ylimmälle johdolle. Joista tässä näistä pari:

 

  • On liian raskas työ edistää TQC:ta, ellei toimitusjohtaja ole asiasta kiinnostunut. ”Älä juota vettä hevoselle, joka ei halua juoda.”
  • Älä esitä abstrakteja julisteita, kuten ”ajattelutavan vallankumous, tilan parantaminen”. Laadunvalvonta on konkreettinen tilanteen parantamisliike.

Liimasin artikkelin teksteistä ”huoneentaulun”, ja se on ollut seinälläni lähes 35 vuotta.

Tuona aikana on otettu käyttöön laadun kehityspolulla uusia käsitteitä: Laadunvalvonta > Laadunvarmistus > Laatujärjestelmät > TQM sekä ISO9000-standardin mukainen laatujärjestelmä. Johtamisen virtauksia on ollut lukuisia – arvojohtaminen, laatujohtaminen, minuuttijohtaminen, muutosjohtaminen, prosessijohtaminen, resurssijohtamisesta tulosjohtamiseen jne., joita on opiskeltu ja sovellettu eri tavoin.

Laatujärjestelmät ja laadun hallinta on merkittävä tuottavuuden kehittäjä

Japani tunnetaan tehokkuudestaan, autot ja elektroniikka olivat aikanaan maailman huippua. Muistinvaraisesti nostan pöydälle myös eräitä eroja;

Muistaakseni siellä työntekijä on sidottu saman yrityksen / konsernin palvelukseen, sillä käsittääkseni toisen firman henkilöitä ei oteta palvelukseen – työmarkkinat ovat näin vähäiset. Miten palkka muodostuu, pohditaan myöhemmin.  Kenties osa tehokkuudesta selittyy juuri sillä, että lomat ovat lyhyempiä, muistitiedon mukaan myös työaika on suomalaisia aikoja pidempi. Lisäksi töitten jälkeen tehdään vapaaehtoisesti ylityötä ja vietetään vapaa-aikaa työporukan kanssa. Väsyminen on tällä tavoin johtanut sairastumisiin – kuten Suomessa tietotyöläisten kohdalla varhaiseläkkeelle, kun ei osattu pitää vapaa-aikaa ja harrastuksia erillään.

Työ- ja johtamisolosuhteet vaikuttavat tuottavuuteen.

Maisteri Marjo Vilkko toteaa Suomi on ruotsalainen -teoksessaan, ja tv-sarjassaan, että Suomen ja Ruotsin työmarkkinoilla ja johtamiskulttuureissa on eroja. Ruotsissa työntekijää kuullaan ja hänen kanssaan keskustellaan, kun Suomessa työntekijä on enemmän alainen ja johtaminen on ylhäältä käskemistä. Tämän Vilkko arvelee johtuvan paljolti luterilaisesta alamaisuudesta (niin Ruotsissa kuin Suomessakin) mutta myös Venäjän vallan ajan kulttuurista.

Tarkistelin, pitäisikö johtamistyylin eronäkemys paikkaansa. Hyllyssäni on ruotsalaisen kirjan suomennos Yhteistoimin tuottavuuteen, Sven Flykt ja Finn Rydman, (Ekonomia-sarja 1984). Kirjoittajat valaisevat yrityksen taloutta kansanläheisesti. …

… ero suomalaisuuteen ilmenee jo esipuheessa; ”… Myönteinen suhtautuminen saattaa kuitenkin kärsiä, jos työntekijät huomaavat, että heidän rooliaan kuvataan yksinomaan kuluna – yrityksen rasituksena. Siksi lähdemme siitä, että omistajat, johto ja työntekijät yhdessä luovat jalostusarvon sekä siitä, että työntekijät ovat sidosryhmä, joka on mukana jakamassa tätä jalostusarvoa muiden sidosryhmien kanssa. (Tekijät valaisevat sen, mitä jää jäljelle kun kaikki sidosryhmät ovat saaneet oman osansa.) Vuoden 1984 jälkeen moni asia on tietenkin muuttunut – pörssikupla puhkesi, lama … ja jälleen uusi lama ? + yritysdemokratia on kehittynyt ja tullut käyttöön jne.

=> Jalostusarvo = keskeinen yhteistyönä saavutettavan tuottavuuden nousun tekijä

Laadunhallinta

Virikkeen tähän sain naapurin blogista, mikä on Savonian liiketoiminnan osaajien temmellyskenttä; Uusia ja vanhoja ideoita, pohdintaa ja ärsykkeitä liike-elämään ja liike-elämästä; Savolaista liiketoimintaa kansainvälisellä otteella.

Blogissa 30.12.2015 Koulutusvastuujohtaja Kaija Sääski kertoi neuvoinaan: .. Jätetään työssä kaikki turha sälä ja sivujuonteet pois. Tehdään uudella tavalla – unohdetaan vanhat jäänteet. Silläpä loikataan tulevaisuuteen digillä tai ilman. Henkilöstö innostetaan mukaan ja muutos on valmis. Toimintojen virtaviivaistamiseen tehoaa LEAN. …

LEAN on Toyotan tehtailla Japanissa vuosikymmenet treenattu johtamiskulttuuri, jolla virtaviivaistetaan toimintoja. Idea on yksinkertainen: oikea määrä, oikeita asioita, oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan, oikean laatuisena, oikeille asiakkaille, oikeaan hintaan. … : http://blogit.savonsanomat.fi/liiketta-liiketoimintaan/paa-tayteen/

  • vastaavia ajatuksia on esimerkiksi Työturvallisuuskeskus (Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnoima) Työelämän kokonaislaatu -sivustolla http://www.tuottavuustyo.fi/menestyva_tyopaikka/hyva_laatu
  • Ammattikorkeakoulu on opetuksen osalta onnellisessa asemassa, koska he opettavat uudet sukupolvet ammatteihinsa – menestystä siis.

 

Antero Tervonen mainitsee väitöskirjassaan, että Usein (laadun) johtamisoppien taustalla on konsultointiliiketoiminta, joka kehittelee uusia tuotteita muun liiketoiminnan tapaan. Lähdeviitteen mielestä nämä (laadun) johtamisopit ovat sisimmältään samaa asiaa. Ne pyrkivät yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen, korostavat asiakaslähtöisyyttä, henkilöstön osallistumista ja toiminnan tehokkuutta. Edelleen kaikissa on keskeistä kokonaisvaltaisuus, liiketoimintayhteys sekä prosessimainen toimintamalli ja johdon keskeinen rooli. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/31210/isbn%209789522148483.pdf

Japanissa toisiaan lähellä olevia käsitteitä total quality management (TQM), total quality control (TQC) ja companywide quality control (CWQC) käytetään lähes synonyymeinä. Ishikawan (1985, s. 1) mukaan TQC on hyvin huomattavasti Japanin talouselämään ja yritysten menestymiseen vaikuttava tekijä. TQM:n lisäksi näitä johtamisoppeja ovat mm. activity based management (ABM), supply chain management (SCM), lean management, time based management (TBM) ja business process re-engineering (BPR) Edelleen Gunasekaran (1999, s. 100) kuvaa kokonaisvaltaista agile manufacturing -järjestelmää, mihin myös osa edellä mainituista johtamisopeista sisältyy.

Näissä ismeissä on yhteisiä piirteitä, mutta myös jonkin verran erityispiirteitä. Usein johtamisoppien taustalla on konsultointiliiketoiminta, joka kehittelee uusia tuotteita muun liiketoiminnan tapaan. Anttilan (1996, s. 18) mielestä nämä johtamisopit ovat sisimmältään samaa asiaa. Ne pyrkivät yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen, korostavat asiakaslähtöisyyttä, henkilöstön osallistumista ja toiminnan tehokkuutta. Edelleen kaikissa on keskeistä kokonaisvaltaisuus, liiketoimintayhteys sekä prosessimainen toimintamalli ja johdon keskeinen rooli.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/31210/isbn%209789522148483.pdf

 

 

Toimin pariin otteeseen laatupalkintokilpailun arvioijana. Valitsin tähän lähteeksi myös em. väitöskirjan, sillä hänen vastaväittäjänään toiminut professori Josu Takala tuli tutuksi mainitsemissani laatukilpailutehtävissä.

Työaikojen ja lomien lisäksi myös laatutoiminnassa on eroja Japanin ja Suomen välillä.

Keskeisin ero on, edelleen em. väitöskirjasta lainaten, Tervosen tekstissä, hänen (Ishikawa) Erot japanilaisten ja länsimaisten organisaatioiden toimintatapojen välillä ovat kuitenkin tasoittumassa. Lännessä on omaksuttu hyviksi todettuja japanilaisia ajatuksia. Japanissa taas ISO 9000 -sertifiointien määrä on ollut kasvussamukaansa siinä, että läpimurtotyyppisten parannushyppäysten välillä japanilaiset panostavat voimakkaasti pieniin jatkuviin parannuksiin toimintaympäristössä. Voidaan kuitenkin nähdä, että yhä useammat länsimaiset yritykset ovat ottaneet tässäkin oppia japanilaisista ja satsaavat jatkuvaan parantamiseen. Tämähän on otettu mukaan myös viimeisimpään ISO 9000 -standardiston versioon. (ISO 2001, s. 15).

  • Väitöskirjassa on lisäksi kuva, miten TQM ja ISO9000 laatujärjestelmä on maailmalla käytössä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella Suomessa sovelletaan TQM-ajattelua tarkastelussa mukana olleista maista toiseksi vähiten, eli meidän laatukäytäntömme näyttävät painottuvan enemmän ISO 9000:n ympärille. Chile ja Argentiina ovat ainoat tutkimuksen maista, jotka kuuluvat ”Alhaiseen” neljännekseen. Toisaalta, Meksiko, Espanja ja Australia ovat ne maat, joissa sovellettiin paljon niin TQM-ajattelua kuin ISO 9000 -sertifiointeja. (Neo-TQM). jos aika sallii: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/31210/isbn%209789522148483.pdf
  • => uusien laatuajatusten opetteleminen kannattaa! = lisää tuottavuutta

 

Yhteistyö

Toivottavasti laatuajattelu Suomessa kehittyy ja yritysten johtamistapa lähestyy mukavuusrajaa – jos näin ei jo ole. Sama toive vuodelle 2016 on myös työmarkkinoille, vaikka keskitetyistä sopimuksista on ollut aie jo luopua – jotta sanelupolitiikalta väältytään ja saadaan käänne parempaan. Jos Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tullut tiensä päähän, sen valta riisutaan, on keskitettyjen tupo-sopimusten teko mahdollista tietenkin kaikkien työnantajaliittojen ja työntekijäkeskusliittojen kesken yhdessä toimien.

Muilta osiltaan vuosi 2016 vaikuttaa olevan vakaa; vaikka AKT on jäänyt EK:n panttivangiksi, ja AKAVA, SAK ja STTK siis AKT:n vangiksi, sekä hallitus työmarkkinoiden pakottamana pakkolakien tielle, on hallitustaival vakaa, sillä PS pysyy tiukasti hallituksessa, kun se on jäänyt galluppien vangiksi – siinä missä muutkin hallituspuolueet. = ennenaikaisia vaaleja on siis tarpeetonta odottaa; tiettyjä hallitusjoustoja valtapuolueitten kannatusluvut tietenkin jäävät odottamaan.

Pienemmistä kehitysaskeleista on puhe jälleen – lähes viikoittain – myös vuonna 2016.

ONNELLISTA TULOSVUOTTA 2016!

Kommentit

  • Eino J. Pennanen

    Kiitos kommentista;
    tähän on tullut ”automaattinen” linkitys alkuvuodesta ulkomaisesta osoitteesta, ilmeisesti ISO-standardiin viittaamisen ansiosta

Kommentointi on suljettu.