Otsikkoni Valkoinen kohina voisi maallikon teemana ehkä liittyä päivänkysymyksenä meneillään oleviin yhdysvaltalaisiin rotumellakkoihin, (olisi tällöin kenties tällöin nimeltään ’musta kohina’ tai värillistä’), taikka sivuta esim. Urho Kekkosen Loiskiehunta-puheessaan vuonna 1962 käyttämää käsitettä – osittain kyllä – kuin yhtä hyvin tarkoittaa kirjan nimeä tai lapsille unimusiikkina soitettavaa kohinaista taustaääntä, tai kenties: maallikon mielestä jotain aivan muuta vastaavaa ilmiötä.
Kysymys on tässä kuitenkin radioteknillisestä aiheesta, … mistä hieman jäljempänä. Paas kahtoon
Alkuun muistelen kysymykseni ajankohdan politiikkaa;
Urho Kekkonen piti marraskuussa 1962 loiskiehunta-puheen.
Presidentti Kekkonen tarkoitti politiikkaan lanseeraamallaan muotisanalla, loiskiehunnalla, Suomen etua vahingoittavaa, kansainvälistä asemaamme hämärtävää puuhastelua. Suomi haki noina aikoina tunnustusta puolueettomuuspolitiikallemme ja uutta rauhantahtoista politiikkaa Paasikiven – Kekkosen linjalla Neuvosto-Venäjän suhteisiin.
Puheen tekstistä ilmeni, että suurenergisten hiukkasten tutkimuksessa loiskiehuntaa tapahtuu amerikkalaisen Glaserin keksimässä nestemäistä vetyä sisältävässä matalien lämpötilojen kuplakammion rosoisten reunojen pinnalla kun muutoin kammiossa tulisi vallita 0,1 asteen tarkkuudella alle -253 Celsius-asteen lämpötila.
Löysin verkkosanakirjasta pätkän UKKn puheesta: ” Puolueettomuuspolitiikkaamme haittaa myös ulkopoliittinen loiskiehunta, joka aiheutuu asiallisesti katsoen toisarvoisista syistä, mutta joka voi maailmanpoliittisen liikakuumenemisen aikana johtaa koko puolueettomuuspolitiikkamme epäonnistumiseen sen epäluulon ja epäluottamuksen vuoksi, minkä tuo loiskiehuminen aiheuttaa.
SS Pääkirjoitus 22.12.2014 palautti loiskiehunnan parrasvaloihin Kataisen hallituksen aikoihin, kun Cai-Göran Alexander Stubb oli sen pääministerinä, Loiskiehunta testaa Suomen johtamismallia: ’Toistaiseksi johtamismalli on toiminut varsin hyvin. Se on synnyttänyt ylimpien valtioelinten, eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin, välillä valvontatilanteen. Kukaan ei voi sooloilla. Turvallisuuspolitiikassa ei sellaiseen ole varaakaan.’ –loppukappale.
Mutta: valkoinen kohina
Valmistelin joukon uusia työohjeita ammattikouluaikaan radiolinjan laboratoriossa.
Eräät olivat viilausta vailla eräitä tehtiin tykkänään uusiksi. Ammattityön opettaja antoi niitä tehtäväkseni. Samalla tietenkin tein itse kyseisen harjoituksen.
Koulun saaman uuden kohinageneraattorin tutkimisohje ja harjoitustyö jäi kesken. Tämä on vaivannut koulun päättymisen jälkeen vuosikymmeniä. Silmäilin äsken netistä, että aiheesta löytyy sopivaa aineistoa, joten generaattoria on varmasti osattu hyödyntää monin tavoin.
Mutta, vielä muutama sananen näin koulujen päättymisen aikaan.
Kohina tarkoittaa tietoliikenteessä ja akustiikassa hyötysignaaliin kuulumatonta satunnaissignaalia.
Radiosta kuuluu ’sihinää’ erityisesti radioasemien välillä ja televisiossa näkyi vanhaan aikaan lumisadetta. Tuo kohina kuuluu radiosta myös silloin kun esimerkiksi musiikissa on tauko.
Kuinka voimakas tuo ääni on, ilmenee ja mitataan erään suhdeluvun kautta. – Digitaalilaitteissa nykyisin ilmiö on hieman erilainen. Kohinaa on havaittavissa kuitenkin kaikessa elektroniikassa.
Kohinaa on havaittavissa siis äänenä tai kuvana esim. radio- ja televisiokanavien välissä – kun vastaanotin ei ole täysin aseman kohdalla, siis vastaanottimen havaitsemien lähetysasemien kantotaajuuksien välissä.
Tiettävästi kohinan voimakkuus on sama määrä kanavien kohdalla kuin kanavien välissä. (Tuosta varmaankin tuo nimi: valkoinen kohina; valkoinen valo sisältää ’kaikki’ taajuudet, joten nimitys on looginen. )
Vastaanottimeni automaattinen vahvistuksensäätö saattaa kylläkin vahvistaa myös kohinan hyötysignaalin tapaan kantoaallon puuttuessa – siis silloin kun lähetysasema ei ole kohdallaan. Tällöin kohina on kuultavissa voimakkaana äänenä virityksen ollessa radiokanavien välissä.
Tiesithän: Vanhoissa radioissa oli viritystilaa osoittava ’silmä’ ( hohtolamppu, tunnetaan myös nimellä glim- tai glimm-lamppu, kaasupurkauslampputyyppi. ) Nykyisin on vastaavia osoittimia, viisarimittaria tms.
Kohina tulee laitteen mukana!
Kohinatasoon vaikuttaa resistanssi, virran vastus ja vastuksessa häviävä teho.
Kohinan määrä koostuu siis lähettimen, vastaanottimen ja vahvistimen rakentamiseen käytettävien komponenttien ominaisuuksista. Kohinaan vaikuttaa tietenkin myös laitteen käyttölämpötila. Yleispätevää on, että kaikki tehohäviötä tuottavat eli resistiiviset komponentit synnyttävät kohinaa normaalissa käyttölämpötilassa.
Mennäksemme tuohon kohinageneraattoriin;
Signaali-kohinasuhde (S/N, SNR, engl. signal to noise ratio) kuvaa vastaanotetun signaalin laatua. Se tarkoittaa vastaanotetun hyötysignaalin tehon suhdetta kohinan tehoon. S/N ilmaistaan desibeleinä
Signaali-kohinasuhde on vastaanotettu signaaliteho (W) jaettuna kohinateholla (W). Signaali-kohinasuhde ilmaistaan parhaiten suhdelukuna tai logaritmisena desibeliarvon (tehosuhteen kyseessä ollen 10 lg). Mitä suurempi SNR siis on, sitä voimakkaammin asema kuuluu, eli vastaanotin on aseman kohdalla – noin manuaalisen viritysnupin määritelmiä käyttäen. Signaali on siis säilynyt alkuperäisenä mitä parempi suhdeluku on.
Valkoinen kohina on laajaspektrinen – sisältää ’kaikki’ taajuudet. Tällöin mikään sävel ei kuulu muun yli, pillin vihellys tai rummun kumina.
Mainoksesta poimin (yleistäen): Kohinageneraattori soveltuu antenniverkon laadun tarkistukseen ja vianhakuun. Käyttämällä kohinageneraattoria yhdessä antennimittarin, jossa on spektritoiminto (esim. 8Dtek), kanssa saat mitattua antenniverkon taajuusvasteen. Näin tarkistat ettei korkeatkaan taajuudet vaimene liikaa ja että verkko on määräyksen [65A/2014M] mukainen suorituskyvyltään. Nykyinen määräys taitaa olla 65C/ 2018 M.
Nippelitietoa, mitä ehkä työohjeessa olisi lyhyesti mainittava
(Mainossivulta?) Viestintäviraston määräyksen 65A/2014M mukaan kiinteistön sisäverkkoa rakennettaessa on jokaiseen huoneistoon tuotava vähintään yksi cat6-standardin mukainen kupariparikaapeli sekä neljä valokuitua, ja yhteisantenniverkkoa varten vielä tv-koaksiaalikaapeli.
- (Uusin 31.5.2020 voimassaoleva määräys lienee: 65C/2018M)
Maallikolle ohimennen mainiten, että Cat6 kaapeli on kierretty parikaapeli, jossa on kahdeksan johdinta jotka ovat kierretty pareiksi. Kaapeli on yhteensopiva aikaisempiin Cat5/5e ja Cat3 -standardeihin. Category 6 cable (Cat 6), is a standardized twisted pair cable for Ethernet and other network physical layers that is backward compatible with the Category 5/5e and Category 3 cable standards.
Viestintäviraston määräyksen 65A/2014M suosituksena on mitata ST 621.40 ohjeiden mukaisesti. Tämä edellyttää passiivisen verkon tasoeron mittaamista syöttämällä laajakaistaista kohinaa kohinageneraattorilla passiivisen verkon tähtipisteeseen ja mittaamalla tasot antennirasiasta alimmalta ja ylimmältä taajuudelta (47-1000MHz).
Mitä kaikkea kohinageneraattorilla voi tehdä, on laitteen ohjekirjasta tarkistettavissa.
Netistä poimin, että valkoinen kohina sopii herkkäunisille.
Jos nukahtaminen on vaikeaa esimerkiksi liikenteen tai ihmisten aiheuttaman melun vuoksi, valkoinen kohina luo maskin, joka estää kuulemasta ulkoista mekkalaa.
Takavuosina puhuttiin myös meren aaltojen rauhoittavasta taustaäänestä makuuhuoneessa. Tutkimuksiakin aiheesta on olemassa.
Linkkejä:
65C/20118M
Linkki
Linkki SS Pääkirjoitus Loiskiehunta-testaa-Suomen-johtamismallia
Linkki mielenosoitusuutiseen Kymmeniin kaupunkeihin yöllinen ulkonaliikkumiskielto Yhdysvalloissa
