Valoisa tulevaisuus – yhteistyötä

Maailman talouden veturit

Yhdysvallat on ollut pitkään johtava talous, ja edelläkävijä monella tieteen alalla. Lapsuudestani alkaen keskeisin mielikuvani näistä aloista on kuitenkin ollut viihde. Jokainen on katsonut lukuisia amerikkalaisia elokuvia, saippuaoopperoita ja syvällisiä ohjelmia – lukenut kirjallisuutta ja kuunnellut musiikkia. Kuvaavaa lukemissani kirjoissani on, amerikkalaisen unelman tapaan, että yksi henkilö, tarinan sankari, on usein presidentin asialla tai pelastamassa jopa maailman.

Tarkoitan edellisellä oikeastaan esimerkiksi avaruuden valloitusta ja tutkimusta, asevoimia ja tuotantokapasiteettia, ja mm. Piilaaksoa, missä puolijohdeteollisuus on majaillut jo pitkään. Viihteellä tarkoitan kaikkea tätä kokonaisuutta, sillä omakohtaiset havaintoni ovat pelkästään lehdistä, kirjoista ja mainitsemistani elokuvista. Intiaanisotien aikaisia tapahtumia kuvaavissa elokuvissa ratsuväki saapuu juuri viimeisellä hetkellä – kreivin aikaan, kuten meillä joskus sanotaan.

Vanhemmiten viihteen lisäksi on mukaan tullut talous.

Teorioita Yhdysvalloissakin on ja osaajia riittää. Maa on kapitalistinen, jos ken ei sitä jo ole havainnut. Äskettäin muistutin sotien ajan tuotantoponnisteluista ja uudesta jaosta (Roosevelt-viittaus). Nähdäkseni Yhdysvallat on onnistunut markkinataloudessa sen tarkoituksen mukaisesti. Amerikoissa on ökyrikkaita, rikkaita, hyvin toimeentulevia, laaja keskiluokka, köyhiä ja erittäin köyhiä. Näinhän se on vähän kaikkialla.

Nähdäkseni köyhyys on varmaankin se tekijä, mikä pitää väestön kasvun aisoissa. Toisaalta talouskasvun osalta esimerkiksi laittomat siirtolaiset lienevät mainittava työvoimareservi harmailla markkinoilla – tohtinee luonnehtia: uusi orjatyövoimaluokka. Tätähän Eurooppakin näyttää mielestäni oikeastaan pakolaiskysymyksellä tavoittelevan – lisää (halpa)työvoimaa.

Mielenkiintoista on, että talouslamat ja taantumat näyttävät (aina) saavan alkunsa Yhdysvalloista;

  • Suuri lama 1930-luvulla, …
  • 1990-luvulla ja
  • viimeisin 2008. Olihan toki nousukausiakin, kuten Korean sodan aikana … jne.

Yleistäen ja yksinkertaistaen, tapahtumat liittyvät maan talousjärjestelmään, pörssiin ja pankkeihin – eikö vain. Suoraviivaisena voisi todeta, että kysymyksessä on talousjärjestelmän heikkous ja epävakaus – jotain on pielessä. Syvällisemmin ajatellen, lama-aikana voi ostaa kilpailevia yrityksiä ja tuotantovälineitä halvalla, joten lamasykleillä on rikkaimmalle ja vakavaraisimmalle pääomapiirille myös omat etunsa.

Alustavasti olen pitänyt Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus, TTIP –sopimusta tarpeettomana ja ainakin ennenaikaisena. Edellä kuvailin eräitä näkökulmia. Kauppasopimus on sinänsä kaunis ajatus.

  • Sopimuksen ennalta kuvaillut edut ovat monipuolisia,
  • haittojakin on moni tuonut esiin.
  • Edut muistuttavat monelta osaltaan edellisvuosien veronalennuspuheita, joiden mukaan verotulot kasvavat, kun veroja alennetaan.
  • Pinnalle pyrkivät ajatukset myös kataislaisista kauniisti muotoilluista toiveista – vipuvarsia jne.,
  • mutta,
  • toteutuiko niistä unelmista oikeastaan mikään – niin että talous olisi siitään kohentunut?

Kestävä kehitys

Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, kehitysmaat jne. ovat johtavia maita saastuttamisessa. Tänä vuonna tuen ympäristöohjelmaa niin, että ostan suomalaista ja lähiruokaa. Mielestäni päästöt vähenevät kun kysynnän väheneminen vähentää saastuttavan maan tuotantoa.

Tämä on vain kaunis ja pieni yksityinen ajatus. Autoteollisuuden tukemisesta tulisi siirtyä raideliikenteen kehittämiseen, nuolijunat, pikajunat, metrot ja taksi- ja paikallisliikenteen tehostamiseen (kimppakyyteilyyn / taksien tarjoamaan perheen kakkosautoyhtiöön, mistä olen kirjoitellut usein jo aiemmin). Tähän palaan tuonempana.

Rooman ongelma

Kirjoitin WTC -tornitaloiskujen jälkeen, että kysymyksessä on Rooman ongelma. Tällä nimellä viittasin siihen, mikä maa on kulloinkin ollut entisajan Rooman asemassa.

Kun terrorismi on tullut näkyvästi myös Euroopan alueelle, se voi tarkoittaa Rooman valtakunnan paluuta Eurooppaan, mutta oikeastaan vain sitä, että täällä yhteiskunta on avoimempi ja valmistautumaton. Yhtäältä, Yhdysvalloissa oli ulkopuolisen näkökulmasta vuonna 2001 heikko presidentti ja kahtia jakautunut kansa juuri presidentinvaalien jälkeen. Iskujen ajankohta saattoi valikoitua jopa tuon arvion mukaan.

Salomon tuomio

Taustaksi: Kotimaa24 kysyy, että Kiistääkö Unesco Jerusalemin Temppelivuoren juutalaisuuden (26.4.2016, Jussi Rytkönen), ja suosisiko siis islamilaista perinnettä juutalaisia vähätellen? Järjestö on ottanut kantaa siihen, että Temppelivuori on ollut muun Itä-Jerusalemin tavoin Israelin hallussa vuodesta 1967 alkaen. Päätöksessä Israelin mielestä Jerusalemin Temppelivuoresta puhutaan ikään kuin paikalla olisi merkitystä ja historiaa vain islamilaisena pyhänä paikkana.

Unescon päätöslauselma kutsuu Israelia useita kertoja miehittäväksi vallaksi. Temppelivuoresta käytetään englanninkielisessä tekstissä vain arabialais-islamilaista nimitystä Al-Haram al-Sharif. Kuuluisan, juutalaisille tärkeän Itkumuurin eli Länsimuurin ääressä olevaa aukiota kutsutaan islamilaisittain Al-Buraqin aukioksi.

Lehden mukaan Israelin pääministeri Benyamin Netanyahu on luonnehtinut Unescon päätöstä ”absurdiksi”. Pääministerin mukaan Unesco kirjoittaa uudelleen osaa ihmiskunnan historiasta, koska se ei ota huomioon Temppelivuoren tuhatvuotista juutalaista menneisyyttä. .. Unescon päätöslauselmaa esittivät Algeria, Egypti, Libanon, Marokko, Oman, Qatar ja Sudan. Päätöstä kannatti 33 valtiota, 17 valtiota pidättäytyi äänestämästä. Kuusi (6) maata äänesti päätöslauselmaa vastaan. Unescon ohjelma- ja ulkosuhteiden komissioon kuuluu 58 jäsentä.

Maallikon mieleen tulee kuningas Salomon tuomio kahden lapsen huoltajuudesta riitelevän äidin asiassa. Hän määräsi halkaistavaksi lapsen kahteen osaa, jolloin kumpikin äitiyttä tavoitteleva saisi tasaosan. Oikea äiti luopui vaateestaan, joten hän sai lapsen.

Temppelivuoren asiassa, tai Al-Haram al-Sharif, maallikon ratkaisu olisi purkaa koko rakennelma (t), Kalliomoskeijaan ja Al-Aqsan moskeija, ja jättää alue sadaksi vuodeksi autioksi. Vuorihan on ollut aikoinaan satoja vuosia hylättynä, sen jälkeen kun roomalaiset hajottivat paikalla olleet juutalaiset merkit. Rakennelmien kulta ja taide luovutetaan sen rakentajien jälkeläisille (uskontokunnat) ja rakennuskivet israelilaisille (uskontokunta).

No, ajatusta kannattaa vielä miettiä ja jalostaa ennen toteutukseen ryhtymistä. Länsimaisessa kulttuurissa ajattelee helposti Temppelivuorelle juutalaisen pyhäkön, kuten kouluajan historiassa siitä on kerrottu. Alueen pitkään miehittäneen sulttaanikunnan rakennelma on useamman miehitysvallan takaa, 690 vuoden paikkeilta, jos luin historiasta oikein. Tiedä sitten kenen nuo rakennelmat ovat ja mikä oppisuunta niistä parhaiten on pitänyt kunakin aikana huolta.

Valoisa tulevaisuus

Kun presidentti Obama kävi lobbaamassa uuden amerikkalais-eurooppalaisen kauppasopimuksen puolesta, puhutaan Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus, TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership) sopimuksesta, muistui mieleeni pari asiaa.

1. Suomen kekkosen vierailut tyrehtyivät Valkoiseen taloon sen jälkeen kun presidentti Halonen polemisoi Lähi-idän liittouman sotaa – paljolti aiheesta.

2.) Bush vanhemman piipahdus Helsinkiin uudella lentokoneellaan oli liennytyksen aikaa. Konetta piti käydä näyttämässä silloin kekkosena olleelle Manulle.

Olivat valtiomieskavereita – tai, lienevät sitä vieläkin.

EU – Turkki

Jo pitkään on pitänyt kirjoittaa siitä, että Turkille ei tule luoda mielikuvaa siitä että heidät otettaisiin Euroopan Unionin jäseneksi. Viisumivapaus on toistaiseksi vielä sekin ennenaikainen.

Tässä muistelen vapaasti presidentti Koiviston kirjassaan – ja haastattelussaankin – lausumaa, että Turkki on EU:n laajenemisen päätepiste. Jos Turkki otettaisiin jäseneksi, siirryttäisiin suorastaan toiseen ulottuvuuteen (tarkistan sanonnan kun saan teoksen uudelleen käsiini). Muistelen hänen suullisesti lausuneen, ettei Turkki pääse (tai ei tule ottaa) unionin jäseneksi.

EU – Turkki – pakolaisvirta

Samalla tavoin on pitänyt kirjoittaa, että paavi suututti turkkilaiset puhumalla armenialaisten kansanmurhasta entisaikoina, liki virkakautensa ensitöinään.

Tästä näyttää turkkilaisten välinpitämättömyys pakolaisvirtaan Euroopan suuntaan alkavan. Ei silti, äskettäin joku politikko sai 40 vuoden tuomion paljon pienemmän kansanjoukon surmaamisesta 1990-luvulla, joten aiheestahan paavi sinänsä puhui, jos kohta, mitä lienevät tuon tapahtuma-ajan paavit kansanmurha-asialle tehneet?

Jossakin mielessä saattaisi kuitenkin olla viisasta naulata pienen Vatikaanivaltion portit kiinni ja irroittaa politikoivan paavin puhelintöpselit tietoliikenneverkosta joksikin aikaa, jotta tilanne ehtisi vakiintua – politikoiva paavi näyttää hieman erikoiselta, jos kohta – tuo nyt suurta taida Pohjoismaissa merkitä.

Luemburg – Suomi

Vastaavat ajatukset risteilivät mieleen, kun uutistaulun sähkeessä kerrottiin, että Luxemburgin herttua olisi tulossa Suomeen valtiovierailulle, jotta mitä veroparatiisiksi aikoinaan luokitellun maan edustaja täällä tekee? Maa pitäisi pikeminkin laittaa taloussulkuun … kuin edistää sen tasavertaisuutta oikeusvaltioitten joukossa. (Onhan pienen valtion tietenkin pärjättävä maailman melskeissä jollakin tavalla, mutta, kuitenkin jostakin on verotalkoot aloitettava – olkoon siis minulle Luxemburg, jonka entisestä pääministeristä pääkomissaarina jo olen jotain alustavasti lausunut – Euroopan unioni on purettava -aiheisissa kirjoituksissani).

Yleistä

Valtio-opin professori Kaisa Herne kirjoitti, että Oikeudenmukaisuusteoriat antavat harvoin suoria vastauksia reaalimaailman ongelmiin (HS Vieraskynä 5.11.2014). Poimin kirjoituksesta ajatuksen, että:

Yhdysvaltalainen yhteiskuntafilosofi John Rawls hahmotteli vuonna 1993 ilmestyneessä teoksessaan Political Liberalism ihanteen liberaalista, moniarvoisesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta. Rawlsin ihanneyhteiskunnassa poliittisen päätöksenteon pitää perustua niin kutsuttuun julkiseen perusteluun.

Rawlsin mukaan etenkin tärkeät päätökset edellyttävät julkista perustelua. Päättäjien pitää kuunnella toisten perusteluja ja heillä pitää olla valmiutta perustella oma kantansa siten, että myös muut voivat ymmärtää ja hyväksyä perustelun. Moniarvoisessa yhteiskunnassa kaikille yhteisiä arvoja ei ole kovin paljon.

  • Kuitenkin esimerkiksi tasa-arvo ja yksilönvapaus ovat Rawlsin mukaan tällaisia (yhteisiä) arvoja.
  • Kirjoituksessa todetaan, että esimerkiksi uskonnolliset määritelmät tai arvot eivät täytä ”julkisen perustelun” määritelmää, koska ne eivät ole välttämättä ihmiskunnalle yhteiset.

Koska moni talousteoria on samaa sukua kuin uskonnot, ovat tämän pohdintani aihepiirit paljolti uskomusten varassa toimivia asioita.

Kesän valoisuuden ja lämpimien ilmojen myötä on toiveikkuus nousussa – yleensä se on tiennyt hyvää myös taloudelle, jonka kasvun pitäisi yleensä olla 2,25 %, jotta työllisyys kyetään Suomessa ylläpitämään.

 

Jätä kommentti

*