Valtion elättejä ampumaan

Tästäpä se lähtee - safariainesta

Valtion suojateista tai eläteistä hirvi on usein ollut osallisena kuolonkolarissa. Hirvet myös tuhoavat taimikoita ja viljelyksiä. Silmäilin, että esim. naakan tuhojen korvauksille on edellytys, että ensin on haettava sen hävittämislupaa. Valtion elätit ja valtion maat on hyvä yhdistelmä, mutta muualla kuin valtion mailla on haastettava valtio ja valvojat suoraan vastuuseen – kun kannan on annettu runsastua liikaa. Eikö vain?

Valtion rooli ei ole haitata liiketoimintaa, yrittämistä tai kansalaisen turvallisuutta markkinayhteiskunnassa, ei olla sille haitaksi. Hoksasin, että Suomessa on yrityksiä tai konsultteja, joiden toimialana on tavallaan neutraloida valtion ja viranomaisten vaikutuksia, jos ymmärsin oikein. Tässä on selkeästi yksi toimiala verojen ja vastaavien optimoimissarkojen lisäksi.

Vaarattomaksi tekeminen

Jos valtion suojelemat villieläimet aiheuttavat haittaa, vaaraa tai vahinkoa, viranomainen, esimerkiksi poliisi eliminoikoon vaaran lähteen. Usein kaiketi näin onkin. Jos näin ei käy, esimerkiksi yhteistyökumppanina toimiva metsästysseura ei toimi, kansalainen, esimerkiksi maanomistaja tai hirvikolarissa kuolleen omainen, lähtee itse asialle. Pidetään yleiset metsästystalkoot. Metsästyssafarit innostaisivat myös matkailua! Monin paikoin on päivälehdessä uutisoituja lokkeja, naakkoja, puluja, susia, karhuja, hirviä sun muita haitaksi ja ilmeisesti petoeläimet vaaraksi asti. Safareille riittää näköjään kysyntää asunto- ja maatilojen lähialueilla.

Vahinkotapauksista

Sotkamossa karhu oli hyökännyt marjastajan kimppuun – poliisin kerrotaan (vain) varoittaneen olemaan varovainen. (Mitäs menet poimimaan karhun syysmarjoja – kilpailija siis?)

Toinen esimerkki oli kun juuri mitään ei tehty, silloin kun Päivärannassa kuvattiin susi jolkottelemassa liki keskellä kaupunkia viime keväänä. Puijolla alkukesästä kaupunkikarhua metsästäneet vaikuttivat tumpeloilta, tai haluttomilta karhun kaatoon, kun sitä ei sieltä tavattu, mutta kuitenkin tiedettiin kun karhu alueelta poistui. Kolmantena mainitsin jo Siilinjärven naakat pellolla ja neljännen hirvien vahingot yleistasolla.

. . . sanktiot ja suojelu . . .

Poimin netistä, että ”Naakka (Corvus monedula) on pienehkö tumma varislintu. Laji on kaikkiruokainen ja hyödyntää muun muassa kasveja, hyönteisiä ja ruoanjätteitä. Naakka on kaikkiruokainen: kesäisin sen ruokavalioon kuuluvat muun muassa hyönteiset, etanat ja lierot, syksyisin vilja, marjat ja hedelmät.” Wikipediasta muistaakseni.

ja ilmeisesti netistä jostakin toisesta lähteestä (YM):

Naakka on yleinen kulttuurimaisemassa maan eteläpuoliskossa. Pesii kolonioissa, joissa voi olla yli 30 paria. Pesät ovat rakennuksissa, koloissa tai pöntöissä.

Naakkojen aiheuttamien harmien ja vahinkojen vähentäminen on haastavaa, ympäristöministeriön uusi julkaisu ”Naakka ja ihminen” kertoo. Se kokoaa yhteen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeessa kootun tiedon naakkavahingoista, naakkojen karkotuskeinoista ja vahinkojen estokeinoista.

Naakka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Se on oppivainen lintu, joka viihtyy ihmisen tarjoaman ravinnon ja pesäpaikkojen parissa. Valtavat jätemäärät, naakoille sopivat pesäpaikat rakennetussa ympäristössä, kaupunkien tarjoamat talvehtimisolot ja ylipäätään ihmisten aikaansaama laaja elinympäristön muutos ovat todennäköisesti merkittävimmät syyt suuriin naakkamääriin ja naakkojen aiheuttamiin haittoihin ja vahinkoihin.”

http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Naakoista_niiden_haitoista_ja_vahinkojen(39160)

Siilinjärven naakat

Mielenkiintoista olisi tietää, kun Siilinjärvellä oli tavattu suuri naakkayhteisö eräällä viljelyspellolla, onko alueelle tuotu viimeaikoina linnunpönttöjä, kun kanta on kasvanut paikallisesti, vai onko pelloilla esimerkiksi etanoita tai muita hyönteisiä joita linnut syövät, vai onko kysymyksessä pelkkä viljelijän peltoviljan syöntihaitta. Eli että onko naakoista viljelijälle hyötyä vai enemmänkin haittaa?

Pohdintaa jatkaen

Sinänsä ympäristöministeriön lakia alemmalla asetuksella on määritelty luonnonsuojelulain perusteella suojeltujen eläinten ja kasvien eräänlainen korvaushinta kohteen tuhoutuessa on perusteltu. Naakan kohdalla ”hinta” taitaa olla 101 euroa.

Nähdäkseni, edellä kuvaamani haitan tai vaaran torjuminen, jos viranomainen ei siihen viranpuolesta toimiessaan (siis oma-aloitteisesti valvoessaan) ole kykenevä, on selkeä – lakia alempaa asetusta ei sovelleta ja sellainen lakikin, mikä on perustuslain takaaman vahvan omaisuuden tai terveyden suojan vastainen tai tätä rajoittava, tuskin on lakikaan sen varsinaisessa merkityksessä. Ja jos, niin asetuksen mainitsema ”korvaus” perittäisiin näissä tapauksissa valtiolta itseltään, jos rahaliikennettä tahdotaan olevan – ja muita sanktioita asetettaisiin viranomaiselle, kuten ely-keskukselle ja ilmeisesti myös poliisille. Ehkä tästä tulisi lisäksi laatia jopa laki, jos tuo suojelu menee yli ymmärryksen ja muun edelle?

Miten lienee lain tulkinta nykyisin ollut? (Salametsästys on tietenkin sellaisenaan peruste korvauksille ja tuomioille, mutta omaisuutensa tai hengen suojeleminen on jo luku erikseen.)

Asiantuntijoitten kannattaa tuota tovi miettiä.

Kantojen rajoittamista

Karhujen ja hirvien kaatolupia on Savossa lisättypaikallislehden sivujen mukaan jo tätä postausta valmistellessani sekä naakkojen suojelulakeja pohdittu muuttaa. Suunta näyttää oikealta.

Lapsuudessani Savo oli sudeton ja karhuton, joten tavoitetila näiltä osin koko ajan loittonee. Jos unionimme tahtoo susia suojella, suomalaiset voivat varmasti niitä toimittaa minkä tahansa kaupungin tai parlamentin äärelle – muutamassa päivässä – näin uskoisin – jos ne ovat loppuneet alkuperäisiltä asumapaikoiltaan (susihan oli jokaisen roomalaisen sotapäällikön koriste ja Rooman perustajien Romulus ja Remulus kasvattiäiti.

– – –

Niin, Saimaan norpan suojelu vaikuttaa sinänsä hyvältä, vaikka se rajoittaakin ruoan hankintaa kalastuksen keinoin. Varmaankin kalastajille jotain korvataan?

Lokkien suojelusta en enää ole varma, tai räkättirastaan…. .

Jätä kommentti

*