vanhuksille sumppia – taitettu indeksi

Sumppi on vanhasta kahvista (siis jo keitetystä kahvista) uudelleen lämmitetty juoma. Siitä hieman tuonnempana lisää.

Marttojen sivulta poimin , että vuonna 1931 Paulig alkoi myydä valmiiksi  jauhettua kahvia, ja jutustelua sumpista ja korvikkeesta sekä kannustusta omatarveviljelyyn sekä kotileipomiseen itsenäisyytemme eri vuosikymmenillä.

Erityisesti sotavuosina jouduttiin tukeutumaan kahvin korvikkeeseen ja suoranaiseen vastikkeeseen, missä ei ollut kahvia lainkaan. Korvikekahviin laitettiin, nykyisinkin terveystuotteena markkinoitavaa, sikuria. Se on voikukan sukulainen ja kasvaa Suomessakin.

IS kertoo korvikkeesta, että ”Sikurinjuuresta leikattiin pala kahvia varten. Se jauhettiin ja paahdettiin itse ja lisättiin kahviin (Matinkylän Marttojen edustaja IL juttu, missä kerrotaan Suomi 100 –teemaan liittyen ”Testasimme sotavuosien korvikekahvin: ’Ei ollenkaan pahaa!”)

Sikuria on myös myyty valmiina pakkauksina. Lapsuuteni aikaan suklaalevyn kaltaisia sikuripakkauksia oli kotona komerossa vielä jäljellä muutama.

Sikurin lisäksi kahvin korvikkeita valmistettiin myös muun muassa paahdetusta viljasta, sokerijuurikkaasta ja voikukan juurista. 6.4.2017, https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005158567.html

 

Tuo taitettu indeksi on puhuttanut ihmisiä viimeaikoina. Siitä sananen.

Tilannehan on se, että maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan vuosittain 20 % ansiotason noususta ja 80 % kuluttajahintaindeksin muuttumisesta johtuen. Tästä eläkeindeksistä, työeläkeindeksi,  käytetään toisinaan nimitystä ”taitettu indeksi”.

 

Taitettu indeksi syrjäytti vuonna 1996 käytetyn puoliväli-indeksin vanhuuseläkeläisten eläkkeiden tarkistuksessa. Ennen uudistusta työeläkekorotusten laskentaan vaikuttivat painoarvoltaan hintojen muutos 50 % ja  palkkojen muutos 50 %

Työeläkeindeksin eli taitetun indeksin mukainen tarkistus korvaa hintatason muutoksen, mutta myös parantaa eläkkeen ostovoimaa määrällä, joka on 20 prosenttia palkansaajien reaaliansiotason muutoksesta TyEL- ja MEL-vakuutusmaksuprosentit -aikasarja (Työeläkelakipalvelu) Eläketurvakeskus.

 

Niin,

Liittyessämme Euroopan yhteisöön, nykyiseen unioniin, ja erityisesti euroon, oman markan devalvointi (rahan arvon alentaminen) jäi pois keinovalikoimasta. Oikeastaan ainoa tapa kasvattaa kilpailukykyä muualla tuotettuihin tuotteisiin nähden, on vientihinnan alentaminen, ja käytännössä kikky-sopimuksen kaltainen palkkojen alentaminen – palkkajousto.

Huomattava on, että

  • Jos eläkkeet olisivat suoraan palkkoihin rinnastuvat, palkkojen alentaminen alentaisi maksussa olevia eläkkeitä samassa suhteessa;
    • 50 % osuudella 50 %:sesti jne.
    • Nyt hintatason muutos vaikuttaa eniten (80 %). Kun hinnat ovat vakaita, ja ilmeisesti alenivat yhteismarkkinoiden ansiosta, eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä (erilaisia laskutuloksia sivuten).
    • Taitettu indeksi on siis eräänlainen suoja eläkkeiden alenemista vastaan – samanlaisia suojia on esimerkiksi kikka, millä valuuttoja suojellaan, mutta siitä rinnastuksesta joskus toiste lisää.

”Keskustelu eläkkeiden indeksikorotuksista on vellonut voimakkaana viime vuosina, varsinkin vaalien alla. Eläkeläiset ovat vaatineet ns. taitetun indeksin korjaamista ja kuluttajahintaindeksin korvaamista eläkeläisten omalla indeksillä. Eläkeasiantuntijat ovat taas todistelleet nykysysteemin välttämättömyyttä ja varoitelleet työeläkemaksujen nousupaineista. Vuoden 2008 alussa eläkeläisille on vaihteeksi etua nykyjärjestelmästä.

Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2007 …

Ensi vuoden alussa työeläkkeet nousevat 2,4 ja kansaneläkkeet lähes 10 prosenttia. Tällä kertaa taitettu indeksi on eläkeläisille parempi kuin vanha puoliväli-indeksi. Puoliväli-indeksi nousee 2,3 prosenttia. Näiden lisäksi vuoden 2008 alussa kansaneläkkeisiin tulee 20 euron tasokorotus kuukaudessa. ” http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-12-21_004.html

siis:

Ansiotasoindeksin painoarvon lasku 50:stä 20 prosenttiin hidastaa työeläkkeiden nousuvauhtia, koska ansiotasoindeksin nousu on ollut selvästi kuluttajahinta-indeksin nousua nopeampaa,

 

Muitakin eläkettä ’pienentäviä’ kertoimia on.

 

Elinaikakerroin on kerroin, jolla alkava eläke pyritään sopeuttamaan vanhuuseläkkeen määrä pidentyvään elinaikaan.

Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä käyttäen viiden edellisen vuoden kuolevuustilastoja. Elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi korvata jatkamalla työssä pitempään.

[Wikipediasta poimittua: lähteenä on ollut; Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2018 23.11.2017. Sosiaali- ja terveysministeriö.]

 

Maallikon käsitys sotesta on, että se on sumppia, kuten vanhusten hoivapalvelujen yksityistämisestä viimeaikaisten uutisista ja halpuuttamisesta voi yksinkertaistaen päätellä. ! ?

Kommentit

  • näkemys tuokin

    Edellä luettu ns.” eläkkeidensuojelu” on silkkaa potaskaa.
    Todellisuuden kokee jokainen työeläkettä saava karvaasti
    vuosienmittaan.
    Vaikka taitettu indeksi olisi antanut pari korotusta niin ne
    mitätöitiin hallituksen/eduskunnan päätöksellä.
    Taas jälleen kerran 200 iloista rosvoa pisti kätensä eläkeläisen taskuun.

    • Eino J. Pennanen

      Kiitos kommentista!
      Niinpä niin. linkin takana oli kuvaaja siitä, kuinka eläkekertymä on karttunut hitaammin / siis vähemmin kuin palkat.

      Äskettäin oli juttu päivän lehdessä, että systeemin alusta lukien on eläkeläinen ’hävinnyt’ rahaa entiseen malliin verrattuna, muistaakseni jopa 36 e kk verran (vuodessa siis enemmän). Pitänee paikkansa.

      Ammattiyhdistysliike on ymmärtääkseni vielä toistaiseksi saanut pidettyä palkkatason kohoavalla linjalla, jäädytyksiäkin ja kikky(jä) on tainnut kyllä olla ja 0-linjaakin, mutta silti. Tuo palkkajousto alaspäin oli plogini nimen aihe aikoinaan 1990-luvulla – työttömyyden runsaan kasvun odotettiin tuovan palkanalennuksia, ja toikinhan se työttömille ja monelle muullekin …
      millähän leikkauksella nyt aiotaan mennä, on jäänyt ehkä havaitsematta, mutta kysyn siitä tuttavaltani, joka on kannattanut paluuta entiseen palkkoja seuraavampaan malliin – kukapa tietää?

  • Eino J. Pennanen

    niin ja kiehautetaanpa ne ’sumpit’,
    jos sattuu kaapista poroja löytymään, ja eilistä sumppia, mitä lämmittää ja jatkaa vedellä ja lisäporoilla …

    aamupuurokin on toki paikallaan

Jätä kommentti

*