venäjä kakkoskieleksi ja sitten … arabia

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli.

Historia siihen on vaikuttanut; Venäjän alamaisina herrasväki erottui venäläisistä, ja olihan ruotsi ollut hallintokieli jo tätä aiemmin vuosisatoja. Suomi sai asemansa vasta 1800-luvun loppupuolella, ja yliopistoissa loppuviimeksi   oikeastaan vasta 1900-luvun alkupuolella.

Venäjä ajaa kohta ruotsinkielen ohi. Tuleeko siitä silloin toinen virallinen kielemme?

Vieraskielisiä, muita kuin suomi, ruotsi ja saame, taitaa Suomes asua viimeisimmän tilastokeskuksen tilaston mukaan kohta ½ miljoonaa – erään lähteen mukaan kuitenkin yli ¼ miljoonaa.

Suurin kieliryhmä näyttäisi olevan jo venäläiset, jos katsoin oikein, ja heihin luen myös Koiviston aikana suomalaisiksi luetut paluumuuttajina olleet inkeriläiset.

Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ruotsinkielisiä perheissä 2017 on väkeä noin 150 tuhatta. Väestöstä ruotsinkielisiä on 5,2 % , joten väestön määrä olisi 286932, kun Suomen väkiluku oli 5 517 919 tilastokeskuksen sivuilla (2017?). Paljonko tuo lienee tänään, 2019?

Jatkoa tietenkin seuraa.

Vieraskielisten määrä varmasti jatkaa kasvuaan, kielen kakofonia, sekamelska, kasvaa, mutta saattaa vahventua esimerkiksi arabialaiseen suuntaan.

Olisi se metkaa, kun esimerkiksi jo 2056 Suomen toinen virallinen kieli olisikin arabia. Venäjä saattaisi jäädä välivaiheeksi.

 

 

Kommentit

  • Paul-Göran Borg

    Toivottavasti ei tulee venäjä.Ihan MAINIOTA nyt: suomi/ruotsi !!!

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos kommentista paul!

      syntyvyyden pienentyessä Suomessa väestön määrä kasvaa voimakkaasti toisaalla. Samoin puhuttujen kielten puhujamäärät. Yhtäältä, kansainvälistyminen vaikuttaa suomenkieleen ja puhetapaan kaiken aikaa jo nyt – englanninkieliset sanonnat peleissä, mainonnassa ja tekstiviestinnässä valtaavat alaa.

      Looginen päätelmäni on, että ilmeisesti myös suomenkieli vaihtuu jossakin vaiheessa Suomessa uuskieleen.

      Kuinka käynee sitten kakkoskielen, ja mikä kieli voittaisi tuossa eniten puhuttujen asujaimiston kielenä, vaikkapa 50 vuodessa, jää nuorempien nähtäväksi. Sotavuosina saksalaiset tavoittelivat äskettäisen dokumentin mukaan sitä, että Euroopassa ja yleisemminkin maailmalla puhuttaisiin saksaa.

      Kansallisuudet ja kielet sekoittuvat. Latinalaisuus taitaa jo Yhdysvalloissakin olla ainakin tasaveroinen englantilaisuuden rinnalla, ellei määrällisesti jo suurempi – esimerkiksi presidentinvaaleissa kansanosan äänet ovat suorastaan ratkaisevassa roolissa.

Jätä kommentti

*