Viron tuonti boycottiin – ostan suomalaista

Kieltäydyin aikoinaan matkoista Viroon. Selitin sitä, että on neukkumaita, ja systeemi ja siten laivatkin on sitä samaa. Venäjällä en ole käynyt, eikä tule käytyäkään edes bensaa ostamassa. Sattumalta kerroin asiaa ties monennenko kerran puhelimessa eräälle helsinkiläiselle konsultille, kun hän aamupäivällä sanoi, että oikeassahan sinä Virosta olet, avaapa televisio, laiva on uponnut.

Nykyisin valikoin kaupassa suomalaista. Peruna, jauhot, liha, marjat, omenat jne. – kahvi on vielä ulkomaista ja monet vaatteet. Ilmaston lauhtuessa kahvikin on ehkä pian suomalaista. Sanat saavat uusia merkityksiä, nykyään kotimaisella tarkoitetaankin unionin aluetta, mikä ei ole kotimainen minulle, joten kerron tässä suomalaisesta.

 

Moni valmiste jää ostamatta kun on tehty tai leivottu Virossa. Eräs pulla onkin virolainen, joten en sitä enää osta. Eikä tule enää lähdettyä Viroon. Ei niin.

Politiikasta täytyy kirjoittaa kun blogini on tämän kategorian alla. Suomen vienti kehittyviin maihin on sinänsä runsasta, mutta väen vähetessä sekin saa pienentyä ja suhteellisuus kuitenkin säilyy.

Rajat tulisi pitää kiinni ja vaatia viisumi matkailijoilta. Pysyttäisiin terveempinä, mitä koronasulku todistaa.

Kahvia ja kauppaa on tuotava, kunnes keksitään korvikkeet Suomessa. Oma auto olisi oltava, ja vaatteitakin on tehtävä enemmän Suomessa, koronalääkkeitäkin, sano.

Jätä kommentti

*