voiko kansakunnan pelastaa – itseltään?

Ruotsi opettelee suomalaisen monipuoluepolitiikan ja monipuolueisen hallituspolitiikan alkeita vasta nyt. En lähemmin muista, olisiko heillä ollut ns. blokkirajat ylittäviä hallituksia aiemmin.

Britanneilla ja Yhdysvalloilla on pitkälti samat ongelmat kuin Ruotsilla kaksipuoluejärjestelmässään – vastakkainasettelu ja se, että toisen blokin hallitessa toinen on vastaan. Eli kummatkin ajavat tavallaan samaa asiaa mutta sen eri                           puolilta?

Periaatteessa heistä toinen voisi olla oikeassa ja toinen siis pelastaa kansakunnan – elleivät sitten ole ajautuneet tyystin väärille poluille – tuhon tielle.

Monipuoluejärjestelmä – kun kansa on moniarvoinen – kykenee toimintaan vain jos suurehko osa kansasta on asioista yksimielinen. Voi olla oikeassa tai väärällä polulla sekin suurin kansanosa, mutta useampia näkökantoja on päivänkysymyksissä samanaikaisesti esillä, ja päätökset on tehtävä yleensä konsensusta hakien.

 

Voiko kumpikaan järjestelmä – kaksi- tai monipuolueinen – pelastaa kansan itseltään?

Suurehko kysymys ja vastauksia on ainakin saman verran kuin kansakunnalla on valtapuolueita ja oppositiopuolueita.

Demokratiassa sallitaan vahva tiedeyhteisö (Yhdysvalloista puhun etunenässä), jos kohta, kapitalisissa maissa se saattaa olla sama kuin poliittinen yhteisö, eli asennoitunut tietyn kaavan mukaan, mutta silti tutkiva ja tieteellistä kaavaa noudattaen analysoiva.

 

Yhdysvalloissa muurihanke, ja Euroopassa niin ikään saman kaltainen puolustuskysymys, tai eurooppalaisen puolustuksen resurssien niukkuus, ovat esillä. Kummassakin johtava keskustelun aloite on tullut Yhdysvaltojen presidentiltä, Donald Tramp siis.

Oikeastaan

  1. a Kannattaessaan Meksikon rajan muuria kannattajat suojelevat kansakuntaa.
  2. b  Toisaalta vastustajat kannattavat kannattajien ajaman halpatyövoiman tuontia, eli sitä mitä he muutoin eivät hankkeena kannattaisi mitä todennäköisimmin. Lopputulos on kutenkin se ja sama, halpatyövoima; jos kannattaisivat halpatyövoimaksi ajautuvan ulkomaalaisen väestönosan muuttoa maahan.
  3. Vastaavaahan myös Suomen kapitalistit maahanmuuttoa edistävällä hankkeillaan ajavat, vaikka kummassakin ryhmässä (Suomessa ja esim. Yhdysvalloissa) tuo humanitaarisuus lienee vallalla oleva mainospuheitten teema?

Kaiketikin

Suomen eduskuntavaalien alla ovat puolueet alkaneet maahanmuuttokriittisiksi, aivan samaan tapaan kuin alkuaan vihreästä liikkeestä alkunsa saanut ympäristötietoisuus, kaikki puolueet ovat yhtä vihreitä, ettei perussuomalainen puolue saisi jytky-kannatusta ainoana maahanmuuttokriittisenä ryhmänä, vaan että toivotaan sitä että äänet jakautuisivat puheitten – ei välttämättä tekojen – perusteella eri puolueille – siis samoin kuin aiemmin on totuttu valtapuolueitten menestyvän. Näin arvioin.

Onko Suomi tai Yhdysvallat, tai Eurooppa pelastettavissa maahan ryntääjiltä?

Siis onko kysymys relevantti? siinäpä pulma, ja kuka se konna sitten on, jos kukaan on?

Eurooppa ei ainakaan voi ottaa maahanmuuttovastaisuutta ohjelmakseen trampilaiseen tyyliin, koska heitä (keski-eurooppalaisia etenkin) on nokiteltu – ja esimerkiksi ranskalaisilla on trauma toisen maailmansodan miehityksestä – vaikka voittajavaltioihin myöhemmin lukeutuivatkin – siinä määrin, että on tehtävä pienoista kiusaa yhdysvaltalaisille jääräpäistä esittämällä – sehän näkyi esimerkiksi Ajatollahille myönnettynä turvapaikkana ennen Persian islamilaispapistollista vallankumousta (30-vuotta sitten)  – miten sitten on käynyt tai käymässä – etenkin demokratiakehityksen ja tasa-arvoisuuden yleensäkin – (vaikka pakoteohjelmia olisikin tai ne eurooppalaisittain ajatellen kierrettäisiin), jää nähtäväksi – missä se vaara tai hyöty piilee?

 

Tähän on kertynyt ajatuksia jo pitemmän aikaa ja useamman postauksen verran, että jatkuu joskus. Kuulostellaanpa, mitä lukijakunta on mieltä?

 


Valkopäämerikotka on Yhdysvaltojen kansallislintu, minkä ilmaiskuvaa en nyt etsinyt, vaan teemakuvassa on aikoinaan Suomessa ilmaisjakeluna jaetun Suomi-neidon käsistä lakikirjaa repivä kaksipäinen kotka. Kotka kuin kotka, sopinee tähän pohdintaan.

Jätä kommentti

*