ay-yhteispelillä se sujuu

Edellisen hallituksen aikana ajettiin voimakkaasti Yhteiskuntasopimusta. Mitä se oli, on hieman epäselvää, mutta työehtojen heikennyksenä moni sen näki.
Pohdinkin, että neuvottelukuvio(t) johdattivat ajatukset nyyttikestijuttuun, missä kolme kaverusta päättivät kukin tuoda omat eväät, mutta että ne syödään yhdessä. Ensin päätettiin yksimielisesti, että juodaan työntekijän tuomat juomat. Näin tehtiin. Kun tuli aika siirtyä työnantajan ja hallituksen viinaerään, päätettiin enemmistöllä (2/1), että kukin sittenkin juo omat viinansa.

Ammattiyhdistykset ovat olleet vuosikymmenten varrella tarpeeksi usein neuvotteluissa, joissa on saatava aikaan tuloksia.  Noihin talkoisiin ei ollut silloin hyvä ryhtyä. Taisi käydä niin, että nk. ”yhteiskuntasopimuksella” olisi ”juotu” hyvässä hengessä työntekijäin juomat, mutta järjestetty vielä lisäetuja pääomapiireille.

Kenties on parempi niin, että hallitus järjestää yrityksille sopivia vuokrien, ym. kulujen ja verojen alennuksia, joilla ulkomaisten yritysten into pysyä maassa säilyy. Mahdollisesti saadaan suomalaisia yrittäjiä lisää ja tuetaan paikallista yrittäjää. Heitä, joiden tulot eivät karkaa veroparatiiseihin! Pohdinkin, että heidän kanssaan voisi tehdä jopa ”yhteiskuntasopimuksen” – heidäthän tunnetaan, kun ulkoisia markkinavoimia on vaikea tunnistaa. Pienyrittäjä on lähellä palkansaajaa.

 

Oheisessa kuvassa on trendi, että keskustason sopimisesta on irtauduttava, eritoten työnantajapuolella. Mediakin on ollut usein sitä tukevaa.

  • Luottamus ansaitaan, se syntyy uskottavuudesta.

kuvassa on järjestäytymisaste y-akselilla ja neuvottelutaso x-akselilla

Työmarkkinajärjestelmät 18 maassa Christian Brat Timo Kauppinen STK

Kuva TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄT 18 MAASSA, Christian Bratt, Timo Kauppinen (STK; Suomen Työnantajain Keskusliitto) esitystapaa mukaillen (EJP)

 

Tästähän tässä kuvassa on (ollut) kysymys – sopiminen on saatava työnantajille edullisemmaksi – ohuemmalle pohjalle (työntekijä kun on yleensä ”se heikoin” osapuoli työsuhteessa). Luottamusmieskin saattaa paikallisesti joutua joustamaan, kun keskusjärjestöjen kesken tehty sopimus velvoittaisi julkisuudeltaan enemmän.

Suomi saavutti hyvinvointiyhteiskunnan sopimalla ja yhteistyöllä. Palkansaajatkin osallistuivat ponnisteluihin, kun luovuttiin sopuisasti joistakin korotuksista tai vastaavista. Mukana tietenkin olivat sopimisessa ja työrauhan tekemisessä myös yrittäjät – ja hallitus – kolmikannassa.

  • … pohdinta jatkuu…

onnea neuvottelupöytiin!