Yritykset oppositiossa? mielipideilmasto?

Yritysmaailmasta kantautuu samankaltaisia viestejä kuin äsken puntaroin lehdistön piiristä; Tulkitsin ne kommentteiksi mitkä kuvastavat oppositioon jämistä Rinteen  punamulta+ hallituksen aikana.

Mielipidevaikuttaminen etujärjestöjen kautta kuuluu tietenkin asiaan, esimerkiksi ay-liikkeen kautta (mitä edellisen porvarihallituksen aikana kritisoitiin voimakkaasti ja aiottiin jopa tukahduttaa joidenkin mielestä). Ja EK vetäytyi tupo-pööydästä tyystin viime hallituskaudella.

Nyt kuitenkin uutisoitiin, että esimerkiksi EK (Elinkeinoelämän Keskusliitto siis) palaa tulopoliittiseen- tai työmarkkinajärjestöjen kesken sovittavien asioiden neuvottelupöytään.

Oikein hyvä.

Suomi rakennettiin hyvinvointivaltioksi juuri yhteistyöllä ja tulopolitiikalla. Tästä hyötyivät niin yritykset kuin kansalaisetkin. Kiitettävästi EK on jo linjannut tavoitteitaan työllisyystavoitteen (75 % työllisiä työvoimasta) saavuttamisessa.

 

Äskettäinen tutkimus paljasti kuitenkin yritysten jäsenneilmapiiristä jotain, mikä johti ajatukset yritysjohtajien oppositiotaipaleen alkamiseen, tai ainakin mielensä pahoittajiin;

    • EVA kertoi kyselytutkimuksestaan yritysjohtajien ennakoineen, että työllistämisen mahdollisuudet hiipuvat (linkkejä postauksen lopussa).
    • Tutkimus on näköjään harvinainen, edellinen on tehty edellisen hallituksen alkuaikoina.

 

Yritykset tarvitsevat porkkanoita lähteäkseen työllisyystalkoisiin.

Porkkana on jokin saavuttamisen arvoinen, palkinto tai vastaava etu tässä jutustelussa.

Muistaakseni juuri nyt oppositiopuolueena oleva Kokoomus on jakanut porkkanoita jo monessa vaalissa vaalitapahtumissaan. Eräistäkin sain hyvät keittotarpeet kun eräs toinen ehdokas antoi pussillisen perunoita – kiitin kumpaakin ehdokasta keittotarpeista – ehkä jotain muutakin syötävää jaettiin.

Mikä olisi hyvä porkkana yrittäjille ja yritysjohtajille?

Hyvä liiketulos tietenkin, mitä omistajaosakkaat edellyttävät. Motivoitunut työväki tietenkin.

    • Laakereilleen ei siis sovi jäädä vaikka hallituspohja olisikin jokin toinen mitä henkilökohtaisesti suosisi, eipä niin.
    • Lehdistöä koskevassa pohdinnassani mainitsinkin jo, että taloustieteilijä Keynes oli saattanut jäädä maatilansa rauhaan lamavuosien ajalle, ja palata aktiiviseksi pörssiin vasta nousukaudella.

Tottahan yrittäjäpiiri voi näinkin menetellä painostustarkoituksessa, jäädä odottamaan ja supistaa toimintaansa, ja esimerkiksi saneerata työväkeä palkansaajina kortistoon, ja ehdotella samalla, että päivärahoja pienennetään, jotta että työväkeä saadaan pienemmällä palkalla töihin. Tästä  kirjoitinkin aikoinaan ns. odotusarvoteoriaa soveltan 1990-luvun lamaodotuksen olleen, että työttömyys alentaa palkkoja.

    • (Yrityksen on mietittävä tietenkin markkinaosuuksiaan, joku ne nappaa jos ostovoimaa markkinoilla on ja itse lepäilee laakereillaan, Johtajiakin ja yhtiön hallituksiakin vaihdetaan lennosta.)

 

Saapa nähdä, miten käynee – pitkäänkö Rinteen hallitus jaksaa ja pärjää,

jos (kun) siltä puuttuu valtamedian puolella mitä ilmeisimmin oma äänenkannattaja ja, jos työllistäjät vetäytyvät kuoreena (jos ja kun sopivia porkkanoita ei ole hallituksen puolelta tarjolla, vaikka tierahoihin tuli äsken uutisoitua lisäbudjetin rahaa, ja ehkäpä muuannekin, kun ehtii ehdotuksia tarkemmin lukea)?

Saapa nähdä.

 

 


Savon Sanomat https://www.savonsanomat.fi/savo/Isot-ratahankkeet-nytk%C3%A4ht%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-k%C3%A4yntiin-Iisalmessa-%E2%80%93-hallitus-esitt%C3%A4%C3%A4-55-miljoonaa-kolmioraiteeseen-ja-s%C3%A4hk%C3%B6istykseen/1392507

 

HS 17.6.2019 Mika-Matti Taskinen STT:

Evan kyselytutkimus: Palkanmaksukyky heikkenee, yritykset työllistävät vähemmän
“Suomen kilpailukykyä raastavat joustamattomat palkat ja kireä verotus, yritysjohtajat katsovat .. “

Elinkeinoelämän valtuuskunnan yritysjohtajille suuntaaman kyselytutkimuksen tulokset ovat talousnäkymien kannalta myönteisempiä kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2013.

HA 18.6.2019 EK julkisti kymmenen kovaa keinoa, joilla liiton mukaan saataisiin 40 000 uutta työpaikkaa
EK ehdottaa, että työttömyysturva on porrastettava ja kotihoidon tuki rajattava 14 kuukautta lyhyemmäksi.

 

Kommentit

  • Kanatoli

    Taitaa olla suuri ongelma työntekijä-järjestöissä, joissa julkisen sektorin työntekijät kuppaavat yksityisen sektorin työntekijöitä?

    • Eino J. (maallikkona)

      Kiitos kommentista! Jokainen on lähtökohdissaan oikeassa.

      Yhteistyö ja järjestäytymisaste on edelleen varsin hyvä Suomessa. Erityisesti mainittiin että nuoret naiset liittyvät ammattijärjestöihin – uskoakseni kaikilla ammattialoilla.

      Sekä julkisen että yksityisen alan jäsenkunta kuuluu samoihin keskusjärjestöihin, joissa sopimustoimintaa toteutetaan yhdessä. Yleensä yksityinen sektori on kulkenut palkkajutuissa muiden edellä. Tosin oli vaihe, milloin valtio oli ns. palkkajohtaja, kun tuolloin korotettiin julkisen alan palkkoja ostovoimallisesti – että kapea ja pitkä leipä hiukan levenisi, kun pituuttakin ryhdyttiin lyhentämään noina aikoina.

      Julkinen sektori tarkoittaa kansantalouden osaa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Julkiseen sektoriin lasketaan valtion ja kuntien varsinaisen toiminnan lisäksi muun muassa julkiset sosiaaliturvarahastot (esimerkiksi Kansaneläkelaitos), kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt.

      Toisinaan vertaillaan bkt-osuuksia ja julkisia menojen suhdetta esim. eri valtioiden kesken. Eri maissa palvelujen tuotanto on järjestetty eri tavoin. Esimerkiksi eläkkeet ovat joissakin maissa enimmäkseen yksityisen sektorin hoidossa. Suomessa ne lukeutuvat suurelta osin julkisen sektorin tuloihin ja menoihin. Luin yle:n sivulta, että “tilastoviisaat”tarjoavat vaihtoehtoa, jossa ensimmäinen on julkisyhteisöjen tuottaman arvonlisäyksen suhde koko talouden arvonlisäykseen.

      Julkisyhteisöistä puhuttaessa arvonlisäys tarkoittaa käytännössä palkkakuluja. Suhdeluku kertoo, kuinka suuren osan Suomen BKT:sta julkinen sektori tuottaa.
      </li YLE kertoi 2014 Tilastokeskuksen tietoihin viitaten, että vuonna 2012 julkisyhteisöt tuottivat noin 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Jäljelle jäävä noin 80 prosentin potti muodostui yksityisen sektorin tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvosta. Suomen julkinen sektori ei ole Euroopassa suurin arvonlisäyksen tuottaja, esim. naapuri Ruotsi ajaa ohi, mutta Saksa on pienin, jossa arvonlisäyksen osuus oli vuonna 2012 ainoastaan 10,3 prosenttia BKT:sta. … JOS muistamme, myös Suomessa aiottiin siirtää sote-palvelut yksityiselle sektorille, mikä olisi tarkoittanut julkisten palvelujen vähenemistä rutkasti – politiikkaa sitten on, mikä on oikea suunta.

      Merkittävä tarkastelu on myös, että vuonna 2012 Suomessa 24,3 prosenttia kaikista työllisistä oli julkisen sektorin palveluksessa, kertoi yle, ja jatkoi, että Kunnille on tullut lisää tehtäviä esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa … 1970-luvulta lähtien. Henkilöstöä saisi tässäkin vähennettyä julkiselta sektorilta, kun viittaan edellä soteen. Kunnat (me yhdessä) takaavat terveydenhuollon, joten kaiketi olemme järjestäneet toiminnat oikein – sitähän vaaleissa aina pohditaan.

      netistä pomin linkin järjestöpuolelle Julkinen sektori hyvinvoinnin toteuttajana (Akava) “https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=11&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwijwpClmPPiAhUDposKHSVICdgQFjAKegQICBAB&url=https%3A%2F%2Fwww.akava.fi%2Fakava%2Ftavoiteohjelmat%2Ftavoiteohjelma-arkisto%2Fjulkinen_sektori_hyvinvoinnin_toteuttajanausg=AOvVaw1w9odCsDuQp6GiWEyvAZQZ

      valtion puolelta ministeriön sivuille johtava kokoa kuvaava tieto https://vm.fi/valtio-tyonantajana/valtion-henkilosto-tilastoina

Jätä kommentti

*