Mopokerhon presidentti

Onnellisin kansa? Ennen kouluikää piti pikkuveljeä vahtia, ettei se putoa jokeen eikä kävele Kantasen linja-auton alle asemaraitilla. Sieltä ne vastuut alkoivat mieltä painaa. Kotikylällä ei juuri liikennettä silloin 50-luvulla ollut, jos ei oteta lukuun mustalaisia ja hevosia. Hevosia oli valkolaisillakin, kulkivat tehtaan ja rautatieaseman väliä. Ensimmäinen traktori tuli kai 60-luvun alussa. Mustalaisia pelättiin. Jos ette […]

Lue lisää

Älä häiritse!

Miksi te minun päivärauhaani tai -uniani häiritsette? En liene ainut päivällä ja välillä illallakin torkkuja ottava ja rauhaa kaipaava eläjä, jota sapettavat erilaiset kiertävät lähetystöt ja lähettiläät kaupaten ovi- ja ikkunaremonttia, putki- tai salaojaurakkaa, katto- ja ränniasentajista puhumattakaan. Jehovan todistajat ovat ihan asia erikseen, he eivät tarjoa mitään urakkaa, vaan apua hengelliseen hätääsi, Vartiotornia tai […]

Lue lisää

Kevät tuli, lumi suli

Ruuhkavuodet elämässäni ovat takana. Kokiessani edelleen silloin tällöin kiirettä, liikaa tekemistä ja menemistä, johtuu se poikkeuksetta omista valinnoistani. Useammin pitää osata sanoa EI! Tarjolla on jos minkälaista virikettä, toimintaa, kerhoa, yhdistystä ja kansalaisopiston piirejä, jopa työtä näin eläkeläisellekin. Aikaa olisi jäätävä vapaavalintaiseen hortoiluun ja mopo- tai pyöräretkelle repun kanssa. Neljän jälkeen alkaa valostua. Yöuneni päättyy […]

Lue lisää

Kahdenlaisia jälkiä

Pyörittelen tässä kipeytynyttä vasenta peukaloani ja hieron helläksi tulleita sormieni niveliä. Tiistai-päivä soitettiin kaverin mökillä innolla uusia kappaleita. Ari-ukin nivelet eivät kestä  enää pitkiä kitaransoittosessioita, toista oli ennen, silloin nuorena. Jauhettiin edesmenneen Kari Kuuvan biisejä ja muutamia muita meille ennestään soittamattomia kappaleita tuleville kesän kahdelle keikalle, toinen näistä kotikylällä – Haapakoskella. Kari Kuuva asui kylällämme […]

Lue lisää

Vielä kerran politiikkaa ja urheilua, urheilupolitiikkaa

Olen ollut mielestäni melko positiivinen ihminen, mutta lähiaikojen medioiden uutisointi politiikasta sekä huippu-urheilusta, sen doping- ja välinesekoiluineen ja saavutettuine tuloksineen ovat saaneet minut pessimismin valtaan. Epärehellisyydestä, toisen haukkumisesta ja vilungista on tullut tämän ajan normaalia. Jotkut ovat hurskaasti jopa pyydelleet anteeksi kiinni jäätyään tahallisista rötöksistä ja väärinkäytöksistä, mutta suurin osa välistävetäjistä ja vilungin pelaajista ovat […]

Lue lisää

Isän neuvosta vaari?

Miksi minusta ei tullut ammattiurheilijaa, hiihtäjää, ei edes lentopalloilijaa? Voitin sentään parilähdössä parini koulujen välisissä, ainoissa sellaisissa hiihtokisoissani. Jouduin potkimaan rikkoutuneesta siteestä (Kevytmeno- tai Voitto-side, jompi kumpi) irronnutta sukseani koko kolmen kilometrin matkan. Parillani oli jonkinlaiset hiihtotrikoot jo 60-luvulla, minulla  teryleenihousut, ainoat ehjät housuni siihen aikaan. Päätin – väline- ja varustepellelle en häviä. Hänellä oli […]

Lue lisää

Avoin työpaikka mäkimaajoukkueessa

Hakemus avoinna olevaan Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentajan pestiin Palkkaa en vaadi, voin tehdä sen oman toimeni ohella. Olen pientä eläkettä nauttiva (entinen urheilu) hullu. Voin järjestää talvisille maajoukkueen mäkileireille hyvät ja edulliset tilat majoituksineen ja ruokapalveluineen Haapakosken entiselle kansakoululle, jonka vuokraan joukkueen käyttöön saatuani mäkimaajoukkueen päävalmentajan pestin. Turhat kiusaukset ja tyhjänpäiväiset huvitukset ja muut palvelut kylältä […]

Lue lisää

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Kyllä minä kun nuo muutkin, “seuraa johtajaa”- peli alkaa! Ehkä vaarallisin yhdistelmä laskettelussa ja monessa muussa riskialttiissa lajissa on ryhmä, jossa on muutama taitava tekijä ja joukkoon pyrkii, tai mukana roikkuu yksi tai useampi kokemattomampi, ehkä vähäisemmillä kyvyillä, jopa huonommilla välineillä varustettu (rohkea) nuori. Kuvitteleeko joku pystyvänsä valvomaan ja pitämään kurissa tuollaisen porukan? Aikansa yritettyään […]

Lue lisää

Ekoteko hevi-osastolla

En ole ehdolla eduskuntavaaleissa, enkä ole ekoanarkistikaan, silti päätin tehdä oman pienen osani luonnon säästämiseksi, hankin viime viikolla kaksi kestopussia hevi-osastolta (hedelmä/vihannes-osasto). Kaupoista en ole ostanut uusia muovikasseja miesmuistiin, siksipä joskus nolostuttaa mennä Prismaan ja pakata tavaroita K-kaupan rikkinäiseen muovipussiin ja päinvastoin. Kangaskasseja kannan kauppareissulla mukana vähintäin kahta, muovikassit ovat varalla lisä rahtitilan tarpeeseen. Seuraava […]

Lue lisää

Tipattomat kuukaudet

Kaveri kertoi, ehkä ylpeänäkin, viettäneensä tipatonta tammikuuta. Entä sinä, onnistuitko yrityksessäsi? Hyvää se varmaan joulun pyhien ja vuodenvaihteen ryminöiden jälkeen monelle tekikin, jos piti korkin kiinni. Ehkä homma on taas karannut käsistä kuukauden tauon jälkeen, eletään sentään helmikuuta pitkällä. Tunnustan itsekin korkanneeni muutama päivä sitten. Edellisen kerran otin, jos oikein muistan, joskus marraskuussa poikain kanssa […]

Lue lisää

Luulotaudin kourissa

Marraskuussa otin influenssarokotteen kuten kunnon, kuuliaisen kansalaisen kuuluukin. Siitä viikon päästä noin 90 euroa maksavan keuhkokuumerokotteen. Tuosta ajankohdasta lähtien en ole tervettä päivää nähnyt. Sattumaa vai mitä, sanokoon ken tietää? Yleensä flunssat menevät minulta ohi muutamassa päivässä, nyt sitä on kestänyt puolitoista kuukautta, loppumisesta en tiedä. Pientä kuumetta oli vain parina päivänä, mutta kunnon räkätautia on […]

Lue lisää

Kännykän kirous

Kehuskelin joskus aikanaan ahkeruudellani töiden täyttäessä päiväni aamusta iltamyöhään. Jos aikaa jäi hetkeksikään, piti tähän joutilaisuuteen keksiä jos jonkinlaista harrastusta. Lapset olivat pieniä vielä 70–80-luvulla, taisin olla aika läsnäolematon isä? Myönnän olleeni työssä kiinni aina vähintäinkin puhelimen ollessa kuulomatkan päässä; 80-luvulla ei vielä ollut juuri muita kuin lankapuhelimia. Metsälle ja kalareissulle joskus lähdettyäni yökuntiin pääsin […]

Lue lisää

Viikonlopun paras

Iivo valittiin vuoden urheilijaksi, Mikko ja Susanna saivat Puoli seiskastaan kaappiinsa Venlan. Ovat varmaan tittelinsä ja pokaalinsa ansainneet, näin arvovaltaiset raadit ja yleisö joka tapauksessa päättivät. Makuasioita, sanovat ne joihin valinnat eivät kohdistuneet, samoin myös he jotka olivat toista mieltä valinnoista. Yhtä hyvin vuoden urheilija olisi voinut olla pyssyn kanssa hiihtäjä Kaisa tai joku muu, […]

Lue lisää

Minun addiktioni, riippuvuuteni

Addiktioita eli riippuvuuksia meillä ihmispoloilla löytyy joka lähtöön. Yhdellä viina, toisella tupakka, kolmannella seksi, jopa valtaan sanotaan kehittyvän pahanlaatuinen riippuvuus, tästä lienee meidänkin maassamme monta (huonoa) esimerkkiä, Kekkonen, Väyrynen, Kanerva, jne. Minulla ei ole rasitteena edellä mainituista riippuvuuksista onneksi mikään. Sen sijaan satun ”kärsimään” kaksipyörä-addiktiosta. Pahimmillaan se kohdistuu moottoripyöriin ja mopoihin. Lääkäri käski välttämään polkupyöräilyä […]

Lue lisää

Onneksi joulu on …

…vain kerran vuodessa. Pidän tapoinani sairastua flunssaan juuri jouluisin tai heti sen jälkeen. Syön itseni ähkyyn, sinä et varmaan sitä tee, edes jouluna, ihanko on tosi noin? Viikko ennen joulua vaaka näytti aamuisin n. 95 kiloa ja tänä aamuna 99+, nyt illalla en uskalla mennä lähellekään koko digivärkkiä. Pelkään nähdä sen, mikä noin pari vuotta […]

Lue lisää

Kenraalin näkökulma

Harvoin kuulee sotilashenkilöltä ja yleensä korkeassa asemassa palvelleelta ihmiseltä niin avoimia ja hyvin perusteltuja mielipiteitä, kuin Itse asiassa kuultuna: Kenraali Hägglund-ohjelmassa entiseltä forces comanderiltani itsenäisyyspäivänä ja uusintana 21.12 . Yle Areenassa haastattelu on katsottavissa edelleen. Kenraali Hägglundin kokemus erilaisissa sotilastehtävissä niin ulkomailla kuin kotimaassakin on taatusti yksi laajimmista mitä kenelläkään muulla on tällä hetkellä maassamme. […]

Lue lisää

Etätyöhön tai eläkepäiville Pieksämäelle

Meillä Pieksämäellä on asuntoja kaupan (melkein ilmaisjakelussa) tällä hetkellä lähes kolmesataa. Hintaluokat muutamasta tonnista miljoonaluokkaan, nyt jos koskaan ovat meillä ostajan markkinat. Rautatieasemalta lähtevät junat neljään suuntaan ja tiet autolla vetävät hyvin ympäri Suomea, valitettavasti vain täältä poispäin. Lentokenttäkin on pienkoneille. Veneellä pääsee reissuun ihan kaupungin keskustasta tai välittömästä läheisyydestä, ainakin keväisin tulva-aikaan, asumme vedenjakajalla. […]

Lue lisää

Joulurauha, mikä se on?

“Jeesus-veljeni” riippuu ristillään Pieksämäen Vanhassa Kirkossa. Godenhjelmin maalaaman Kuopion tuomiokirkon alttaritaulun kopion (maal. Westling) Maria-äidin kasvot ja tapettu poikansa surijoineen ristin juurella tulivat ennen jouluaikaan konsanaan tutummaksi kuin oma vaimo ja lapset kotona. Nyt “emeritius-suntiona” (sallinette tämän ilmaisun ilman akateemista koulutustani tai entistä korkeaa asemaani) astelin rauhallisin mielin 2-tenorien rivissä temppeliini mieskuoron joulukonserttiin. Vaimo istui muun […]

Lue lisää

Sinun puolestas elää ja kuolla

Nuorisomme maanpuolustahto on laskussa. Miksi? Mitä kauempana kotimaasta näen Suomen siniristilipun liehuvan, sitä enemmän tunnen olevani sydämeltäni suomalainen. Onko niin, että nuori ihminen elettyään koko tähän astisen elämänsä turvallisessa kotimaassamme on “turtunut” hyvään niin, että pitää sitä itsestäänselvyytenä? Sodan ja isojen kriisien uhkaa ei ole ollut vuosikymmeniin. Nuori on joskus lomallaan päässyt ehkä tutustumaan vieraalla […]

Lue lisää

HHB-band ja digiloikka

Radiotekniikka ja sähköoppi perustuivat aikanaan niin sanottuun analogiatekniikkaan. Opiskelin 60–70-luvun vaihteessa Radio ja Tv-asentajaksi ja vuonna 1971 sain käteeni ensimmäisen digitaalitekniikan oppikirjan/ monisteen, se oli uutta ja ihmeellistä. Nykyaikaiset musiikkilaitteet ja kaikki kevyemmät sähköiset vempeleet rakennetaan mikropiireistä, -prosessoreista ja muista hitu(heikko)virtakomponenteista. Edistyneemmät ammattitason musikantit musisoivat digi- ja virtuaalimaailmassa virtuaaliyleisölle. Netti suoratoistoineen, youtubeineen, fasebookeineen, skypeineen yms. […]

Lue lisää

Miesten koulu

70-luvun alussa ei armeijaan meno pelottanut kunnon pettämisen takia. Intin käynti oli pojille itsestäänselvyys. Pieni haksahdus hakupapereiden kanssa sai aikaan sen, että ne myöhästyivät ja viestin erikoisjoukko-osaston sijaan minut sijoitettiin Rissalaan, Karjalan Lennostoon esikuntakomppaniaan, siellä palveli paljon muunmuassa B-kuntoisuusluokiteltuja varusmiehiä. Opiskelukaverini menivät pääasiassa Tikkakoskelle viestikoulutukseen, olinhan vastavalmistunut Radio ja TV-asentaja. Sain armeijan lääkintäaliupseerin koulutuksen, se […]

Lue lisää