Olen metsästäjä, en tapa huvikseni, miksi sitten?

Suhtautuminen metsästykseen on joidenkin tutkimusten mukaan saanut jopa aiempaa enemmän kannatusta tai myötätuntoa. Susi tai karhu omalla ehkä sukulaisten nurkilla, puutarhoissa, koulutien varrella, tämäkö syynä metsästyksen vastustuksen vähenemiseen? Ovatko eräihmiset tulleet fiksummiksi, karttavat kohtuuntonta paukuttelua taajamien liepeillä? Edes räksyjä ja harakoita ei saa ampua kylien raiteilla niinkuin joskus nuorna miesnä tehtiin. Eivät hävinneet silloin viinimarjat […]

Lue lisää

Kivet kertovat

Retkestäni Hankasalmen kirkonkylälle oli kulunut pari vuosikymmentä. Silloisella polkupyöräreissullani huomasin sattumalta kirkon vieressä sankarihautoja katsellessani v-44 kaatuneiden ja haudattujen joukossa tutun nimen. Hätkähdin! Vierailin muutama päivä sitten jälleen naapurikunnan kalmistoissa ja saman kiven löytäminen pani tunteeni ja ajatukseni myllertämään. Kivi ja siihen kaiverrettu nimi kertoo erään lääkintä-alikersantin kaatuneen 26.06.1944 Torasjärvellä. Hänen elämänsä sammui kaukana kotoa […]

Lue lisää

Olen muotitietoinen

Koska olet viettänyt viimeksi päivän miettimättä, miltä näytän, näytänkö hyvältä kanssaihmisten silmin? Pukeudut jo aamusta muodin mukaisiin, epämukaviin vaatteisiin, jopa piikkikorkokenkiin, niistähän ei voi kukaan oikeasti tykätä, ei kai? Syöt ravintoterapeuttien ja langanlaihojen mallien naistenlehdissä kehumia nuoruuden salaisuuden säilyttäviä pupun ruokia. Jätät aamupuuron väliin mahtuaksesi jatkossakin revittyihin pillifarkkuihisi. Muodikkaana ja menevänä miehenä paastoat ja yrität […]

Lue lisää

Teuvo sitä, Hakkarainen tätä, mitä vielä?

Pistäkää nyt lehteenne edes yksi kuva siitä T Hakkaraisen kakkosasunnosta, niin voidaan olla oikeesti kateellisia tästä toisen asunnon loukosta, näkisimme silloin millaisessa poliisiherralta vuokraamassaan kellarisaunassa ja/tai lukaalissa Teuvo H viettää yönsä. Otetaan huomioon, että Teukka vielä jakaa kristillisesti tämän pienen luukun edustaja-toverinsa kanssa. Rankan työpäivän päätteeksi ja kuvaajan iloksi hän ehkä ottaa kuvauksen yhteydessä yhden kylmän oluen […]

Lue lisää

Pojasta (ja tytöstä) polvi paranee

Perheemme kohdalla otsikon vanha sanonta pitää prikulleen paikkansa. Kuulen usein “vanhojen” ihmisten valittavan, etteivät nuoret tee mitään tultuaan lomalle kotikunnailleen ja vanhempiensa syötettäviksi ja passattaviksi. Kuinka moni narisija on edes kysynyt apuja nuoremmilta? Onpa joidenkin ikäihmisten kohdalla sinne peräkamariin unohtunut aikamies-poika pidemmäksikin aikaa pahimmillaan tyttöystävän, jopa lapsiensa kanssa – äitikän hoiviin, vaikka silmät jo aikaa […]

Lue lisää

Big Wheels, se on nähtävä!

Viikonlopun savolaista kansaa peloteltiin pahemman kerran ukkosilla ja pahalta lauantai-aamu näyttikin vilkaistuani keittiön ikkunasta ulos. Olin saletti, ettei Big Wheels-tapahtumaan Pieksämäelle tule kuin hyppysellinen porukkaa. Onneksi olin taas kerran väärässä, ukkonen ja pääosin sadekin pysyi poissa ja väkeä tuli kaupunkiin pilvin pimein, ainakin noista paraatiajon harraste-autojen lukumäärästä päätellen, pikku Fiateista, siivekkäistä Chevroleteistä aina valtaviin jenkki-rekkoihin […]

Lue lisää

Loma-aika, lepoako?

Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, keittiön mittareissa sekä ikkunan ulko- että sisäpuolella lähes +30. Pihaan täräytti lauantaina kaksi farkkua tupaten täynnä tavaraa ja – lomalaisia. Harvoin olemme kaikki yhtä aikaa koolla. Keittiön pöydän jatkopalalle on käyttöä ja kaikki lisätuolit haalittiin pöydän ympärille. Ukin motskakopista tuotiin huoltopalli, pojan yläasteella, noin 25 v sitten metallitöissä hitsaama ja värkkäämä. […]

Lue lisää

Meidät on havaittu ja löydetty!

Asun Naarajärvellä Pieksämäen kaupungissa. Täällä entisessä maalaiskunnassa, maalaiskunnan vanhassa kunnantalossa eli Kanttilassa sijaitsee jopa osa kaupunkimme hermokeskusta eli teknisen toimiston tiloja ja joitakin kai soskun juttuja. Koulukin meillä on, se joka viime kesänä remontoitiin ja nyt puretaan. Lapset siirretään väistötiloihin kunnes uusi, ehkä taas räystäätön ja katto-ikkunoita täynnä oleva arkkitehtooninen kuvatus saadaan jälleen rakennettua. Oma rintamamiestaloni […]

Lue lisää

Vanha leivinuuni tarinoi

Olin luonnonkivistä taidokkasti savella muurattu leivinuuni. Kooltani melkoinen itse tupaan verrattuna. Etukulmassani oli hella, ruoanlaittoon, kahvinkeittoon ja pienemmän lämmön tuottamiseen ja uuninpankolle mahtui mies helposti ruokaperräisille. Törmälän pappilan torpaksi kai tämä mökki aikanaan koottiin, jostakin muualta siirretyistä savutuvan hirsistä, näin luulen. Kauan sai olla Kitulahden pohjukassa, nykyisen Etelä-Konneveden kansallispuiston keskellä mökki uuneineen oman aikansa muistomerkkinä ja […]

Lue lisää

Tehtaan pillin mukana

Vietimme viime lauantaina kotikylällämme Haapakoskella kyläjuhlia. Pihakeskusteluissa oli yksi aihe ylitse muiden, muutokset kylällä lähi vuosikymmenien aikana. Näkyvimpänä ja eniten  koskettavana tietenkin tehtaan lopettaminen jo aikaa sitten ja väen häviäminen kylältä. Ennen elämä Haapakoskella kulki tehtaan ympärillä ja sen pillin rytmittämänä, ei tarvittu omaa kelloa, kännykkää, autosta puhumattakaan. Lauantain kekkereille saapui enää murto-osa väkeä verrattuna […]

Lue lisää

Tekniikka petti vai pettikö?

Osasin valita kännykän vaihtopäivän ihan nappiin! Juhannusaaton aattona marssin paikalliseen kännyköitä myyvään puotiin. Ostin, sanotaan nyt sitten, uuden “puhelimen”. Kysyin sellaista, jossa olisi WC ja jääkaappi, mutta tutun myyjän puheen mukaan juuri nuo mainitsemani ominaisuudet sisältäneet mallit oli näin juhannuksen alla, suuren kysynnän takia, ehditty myydä loppuun. Pyhien jälkeen niitä olisi ehkä taas saatavilla? Tarvitsin […]

Lue lisää

Resupekka Retuperältä

En ole “tunturisusi” en “oikea” kalamieskään, erämies jonkin verran. Kokemusta on oikea rinkka selässä tallaamisesta reilut 50 vuotta ja kalastamisesta yli 60-vuoden ajalta. Lukuisat reissut olen heittänyt Lapin perukoille, niin tyhjän päitä kävellen, hiihdellen ja kalastellen. Jonkin sortin reppuopaskin olen ja pohjoisen retkeilykeskuksen pomona pari vuotta tuli kokeiltua. Alpit, Kuolan lohijoet ja ulkomaiden muut “täytyy päästä”-kohteet […]

Lue lisää

Svenskani är inte bra

Ruotsinkielisiä, ainakin ahvenanmaalaisia meillä on lähiaikoina parjattu kovin. Ymmärrän heitä siellä Lilla Abborrenslandetilla, näin Ahvenanmaa vapaasti käännettynä oppikoulun viiden vuoden ruotsinkielen oppituntimäärällä. Ihmekö tuo,kun katsovat pitkään meitä savolaisia ja jos hiukan halveksivatkin, taida ainakaan kielitaito olla meikäläisellä sieltä parhaasta päästä. Pakkoko “ulkomaille” on ängetä, persaukisten ja kielitaidottomien suomalaisten, pysytään pois. Tarinoikoot varakkaat ahvenanmaalaisetkin vaikka siansaksaa […]

Lue lisää

Arkaluontoinen asia

Kun jokin laite ja systeemi pelaa, on kunnossa, sitä ei ikäänkuin olisikaan tai ainakin jää vähälle huomiolle. Kolmisen vuotta sitten “hänkin” tuli tietoiseksi tuolla alapäässä toimivasta härpäkkeestä, nimeltään eturauhanen (lat. prostata). Kaveri oli kuullut vanhojen miesten kyselevän toisiltaan saunassa, ikäänkuin salaa: “Miten on, toimiiko sinulla ja onko ollut ongelmia?” Vastaukseksi usein: “Mitä nyt yöt juoksuttaa […]

Lue lisää

Köyhän kaverit

Kerran aikaisemmin muistan tavanneeni näillä leveysasteilla yhtä paljon “köyhän kavereita”, kuin menneen kuukauden aikana. Ensin tulivat pienellä viiveellä mauriaiset eli sokerimuurahaiset ja viikko sitten itikat. Seuraavaksi odottelen paarmoja, sitten mäkäröitä ja polttiaisia, kesäkauden päättävät, jahka mustikka- ja puolukkametsiin mennään hirvikärpäset, siis kavereita piisaa vähän köyhemmällekin. Yli kolmekymmentä vuotta sitten edesmenneellä mökilläni keskellä nykyistä Etelä-Konneveden kansallispuistoa, […]

Lue lisää

Talkoo vai pimeä homma

Ennen ei olisi tullut mieleenkään 15 neliön liiterin katon lappeen korjaukseen tarvittavan kaveria, saati urakoitsijaa. Nyt tuli, kun on pakko! Kattohuopa-rulla ei nouse katolle tikkaita myöten omilla harteilla. Jos nousisikin, ainakaan reunimmaisen, vaakaan tulevan siivun vetäminen ei yksin onnistu. Siis kaveriako hommaamaan? Ensimmäisenä tuli mieleen: teetän koko homman ulkopuolisella, urakoitsijalla. Säästyisin monelta harmilta, tavaran etsimiseltä […]

Lue lisää

Kesä ja kalapihvit

Tässä postauksessa on lopussa ruokaresepti! On olemassa hyvin vähän asioita, jotka asetan arvostuksissani kalastuksen edelle. Itse pyydetyn kalan valmistus ruoaksi ja aikaansaannoksen syöminen on elämäni suurimpia nautintoja. Lisukkeeksi ei tarvita valkoviiniä eikä muitakaan alkoholi-virvokkeita, hienosta pöydän kattauksesta puhumattakaan. Kalaruoan valmistaminen tapahtuu usein nuotiolla tai savupöntössä. Pistelen tekeleeni poskeen mieluiten kuumana saman tien rannalla istuen maisemaa […]

Lue lisää

Eläkeläisen eväät ja juhlakamppeet

Medioissa keskustellaan kansan jakautumisesta enenevässä määrin köyhiin ja rikkaisiin, laiskoihin ja ahkeriin, tyhmiin ja viisaisiin. Yhtä kaikki, vastaikkain asettaminen on nyt muodikasta ja mediaseksikästä. Tärkeä pointti näissä keskusteluissa on nuoren ja kauniin kansanedustajan suusta suoraan lainattuna: … rajoitteensa on itse kullakin… siis jokaisella ja hieman naurua päälle. Lopputulos – jokainen pärjätköön omillaan. Minä olen eläkeläisenä […]

Lue lisää

Melun saastuttama

Jos tunnet minut, tiedät minun käyttävän ääntäni enemmän ja kovempaa kuin on tarpeen.  Kummallista kyllä, itse ahdistun ylimääräisestä metelistä. Lääkäri kysyi tutkittuaan kuuloani ja todettuaan vasemman korvan kuulokäyrässä melkoisen kuopan, että oletko paljon ampunut tai ollut kovassa metelissä ilman kuulosuojaimia. Olen ja paljon! Paukuteltu on ja volumet täysillä töissä, soitto- ja laulukeikoillakin, varsinkin nuorempana; ei […]

Lue lisää

Mökkihöperö

Sairastan tautia nimeltä mökkihöperyys, hieman se jo hellittää, olosuhteiden pakosta. Kotikylällämme kyseinen tauti lisääntyi 60-luvulla räjähdyksen omaisesti. Ennen tuota ajankohtaa vain rikkailla tiedettiin olevan kesämökkejä. Ei tuolloin puhuttu vapaa-ajan eikä kakkos-asunnoista. Mökkejä väsättiin kovalevystä, vanhoista laudoista, jopa pahvisessa hökötyksessä olen joskus kalareissulla yötä viettänyt, mökiksi sitäkin kutsuttiin. Tuli aika, jolloin alettiin purkaa ja tuhota jotakin […]

Lue lisää

Eläkeläisten kerho

Tämä kerhomme on epävirallinen luontokerho, kokoontumispaikkamme on useimmin lintutorni kaupunkimme upean ruovikkoisen Vehkalammen rannalla. Kerho kerää joka päivä epämääräisen joukon, pääasiassa eläkeläisiä lavallensa, ketkä muutkaan normaaliin työ- ja virka-aikaan arkena joutaisivat sinne löpisemään ja havaintojaan tekemään. Pääsymaksua kerhoomme ei kerätä, juttuseuraa sensijaan riittää. Kahvitarjoilu puuttuu, jos ei ole oma termospullo mukana. Kotimatkalla voi poiketa kahvikupille […]

Lue lisää