Telkkarissa Ylellä pyörii mainos vai tietoiskuksi sitä nimittäisi, siinä pyydetään lahjoittamaan puhetta suomalaisen tekoälyn tarpeisiin. Olen kova poika puhumaan, liian kova, sanojen määrän kuin äänen volyyminkin suhteen. 95 % puheestani lahjoitan ilomielin kyseiseen projektiin, kaiken ylituottamani puheen. Tiedostan vikani ja liian puhumisen vaivani. Turha siitä minulle on enää tulla lisää huomauttelemaan, ärsyynnyn vain, mikä johtaa vielä pahempaan ylipuhumiseen ja selittelyyn.
Erityisesti kaksi tai oikeastaan kolme käyttämistäni sanoista joutavat ensimmäisinä Ylen kampanjaan, ne ovat aina ja ei koskaan. Noilla sanoilla olen saanut paljonkin pahaa ja väärinymmärrystä aikaan. Kaikki tähän astiset ja tästä eteenpäin käyttämäni ainat ja eikoskaat erityisesti lahjoitan heti pois sanavarastostani. Käyttäkööt Yle niitä huonoina esimerkkeinä suomen kieleen pesiytyneistä peikoista, jotka voi vaikka lailla kieltää.
Lähes joka päivä lipsahtaa puhetulvaani jokunen aina tai ei koskaan. Ne ovat puheeni täytteenä, kun en parempaakaan sanaa juuri siihen paikkaan keksi. Mutta miksi ne tulkitaan puheessani poikkeuksetta ehdottomuuksina? Mikä lie niiden alkuperäinen tarkoitus? Mutta tarkoittaako aina todellakin aina – aina? Tarkoittaako ei koskaan aina – ei koskaan – ei ikinä? Eivät minun puheessani.
Aina-sanalla tarkoitan että melko usein tai silloin tällöin, ei koskaan-ilmaisulla taas, että liian harvoin, harvemmin tai toivottavasti useammin, voin tarkoittaa niillä joskus muutakin, tilanteesta riippuen.
Onko tosiaan niin, että väärä tulkinta ja minun kohdallani väärä ilmaisu, johtavat joskus isoonkin katastrofiin, vähintäin kerrostalon naapurustossa ja lähipiirissä. Ajattelen tässä erilaisia aktiviteetteja ja harrastustoimintojakin. Jatkossa on tarkoitus osallistua aikani ratoksi koronan ja kotiutumisen jälkeen erilaisiin harrasteryhmiin täällä Nokialla. Onko minun alettava kääntämään savolaisperäiset, viäräleukailmaisujen täyttämät puheeni selkokielelle? Sanotaan, että savolaisen puhuessa vastuu on kuulijalla, tuota sanontaa en ole ymmärtänyt koskaan ihan tarkalleen.
Poliitikoiden ja johtavien virkaihmisten puheita kuunnellessa monesti käy mielessä, ovatkohan he kaikki alkuperältään savolaisia? Kovin usein tänään ovat tätä mieltä ja huomenna jo mielipide on vaihtunutkin ihan päinvastaiseksi, vai onko se vain minun tulkintaani heidän puheistaan ja lupauksistaan? Jonkinmoisena esimerkkinä mainittakoon nämä minunkin ihmisten ilmoilla liikkuessani, puheeni vaimentimiksi määrärätyt suun ja nenän peittävät maskit, viimeisimmän kuulemani mukaan ovat kai tarpeellisia, vai ovatko?
Kuinkahan pirkanmaalainen motoristi kaveri ymmärtää Mansen masinistien kerhoillassa, kun kerron IFA moottoripyöräni aina lähtevän käyntiin ensimmäisellä polkaisulla?
Entäpä Nokian mieskuoron johtajan tulkinta kertoessani hänelle, että mieskuorossa laulamieni vuosien aikana en koskaan ole laulanut ainuttakaan nuottia väärin?
Tilanteeni puhumisen kuin ymmärretyksi tulemisen suhteenkaan ei helpota lähiaikoina yhtään opetellessani tätä manselaista puhekieltä kaikkine moroineen ja nysseineen. Jospa vanha koira kuitenkin oppisi vielä jotakin uutta, toivossa eletään t. ariukki
Veikko Kastinen
Tuo on hyvä ja samalla hullu ajatus” tekoäly” Ihminen puhuu ihan mitä vaan, tarkoitus on hyvinkin epäselvää. Mitähän robotti tekisi tai sanoisi jos sanoisin sille että, eehän tässä mittää, elämee vuan sulattelen. Katotaanhan nyt, oon kohta 70- vuotta kahtona enkä oo vieläkään mittää nähnyt.
Siinpä sitä on tekemistä, kun teköäly robotille pitäs puhua suoraan ja asiallisesti.
Jos oot Ari kova puhumaan, oo tarkkana mille robotille puhut.