Autokuume

Kulut minimiin, turha tavara pihasta pois!

Pihassamme seisoo kaksi autoa, molemmat suurimman osan ajasta ajamatta ja tallissa vielä moottoripyörä, mutta sehän on hupiväline ja sitä ei lasketa. Noiden kahden auton kulut ovat vuositasolla eläkeläisille melkoiset ja pärjäisimme ehkä yhdelläkin kulkupelillä. Pääomia niissä ei ole kiinni kuin muutama tonni, ovat nykymittapuun mukaan vanhoja ja vielä saastuttaviakin pelejä. Tilanteeseen nähden ovat sopimattomiakin, näin perustelen mahdollista autokannan uusimista. Tukielinongelmaisina meillä on vaikeuksia päästä molempiin mataliin ja pieniin autoihin istumaan ja vielä vaikeampi päästä sieltä ulos, varsinkin pidemmän matkan jäykistettyä nivelet.  ”Paremmassa”, mahdollisesti kotiin jätettävässä autossa ei ole vetokoukkua, sitä tarvitaan ja koukun hinta asennettuna nostaisi puolella ajopelin hintaa ja se ei ole järkevää. Vanhempi koukullinen peli alkaa olla tiensä päässä. Siispä autokauppa-kierrokselle!

Kriteerit pitää olla tiukat autojobbareiden juttusille mennessä. Väliraha, jolla olen halukas vaihtamaan peliä ja toisekseen millaiseen? Ainakin korkeampi istuma-asento, ei ihan ikäloppu ja ei liikaa kilometrejä mittarissa. Polttoaineen kulutus oltava kohtuullinen, merkki ja valmistusmaa, no niitä on mietittävä? Kahta autoa ei yksikään kauppias ole valmis ottamaan vaihdossa. Kummanko tarjoan vaihtoon ja kummanko myyn itse? Joka tapauksessa olemme siirtymässä yhden auton talouteen, ainakin toistaiseksi, eihän sitä pidemmän päälle tiedä pärjätäänkö niin, kun olemme totuttuneet molemmilla oma-malliin.

”Uuden auton” valmistusmaa on meikäläisen päässä se vaikein asia. Simca tonni verstaan onni – ei siis ranskalaista. Kaikista autoista tulee vanhemmiten Opeleita, ja niitä tekevät Saksassa sokeat – ei siis saksalaistakaan. Idän ihmeitäkin on tullut ajettua useita – loppuun ja vähillä kilometreillä, onko niitä Ladoja enää olemassakaan? Nykyisistä autoistamme molemmat on tehty Jaappanin saarivaltiossa, mutta tehdäänkö siellä enää ensimmäistäkään Suomeen tuotavaa autoa, ei kai?

Käytettävissä autonvaihto-ruljanssiin on korkeintaan tonni-kaksi. Taitaa olla parasta käydä vaan vilkuilemassa ”uusia” ja todeta, kuten joka vuosi aiemminkin näin kevät-aikaan, että vanhoilla mennään ja onhan aina vara-autokin pihassa, jos jompi kumpi heistä ei sattuisikaan suostumaan yhteistyöhön tarvittaessa. Molemmat juuri katsastettu ja renkaatkin melko uudet tai ainakin pintaa reilusti jäljellä.

Otetaan vesiletku ja rätti käyttöön, sisätilat imuroidaan. Vanhalla tutulla pelillä on mukava lähteä kauppaan tai mökille uistelureissulle. Vaimo voi mennä samaan aikaan naapurikaupunkiin shoppailemaan, ei ole kulkupelistä kiinni! Selvittiin tästäkin autokuumeesta, joka keväisestä vitsauksesta!

 

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Sähköautojen ja erilaisten hybridien täyttäessä lööpit olen pannut merkille sen, että retroilu on myös noussut autokuumeen vaivaamassa maassamme. Olet muodissa mukana. Eräässä ohjelmassa ajatetaan punaisella Saab 900.

  • Ari Niemeläinen

    Jari, ostaisihan sitä uuden ja vähäpäästöisen ja vielä käyttäisi enemmän julkisia, mutta kun on vähärahainen laiska muiden vähemmän hyvien ominaisuuksien lisäksi. Meikän autot alkaa olla todellakin halpoja ja vielä retro-ikäisiäkin, ainakin tarjotuista vaihtohinnoista päätellen.

Jätä kommentti

*