Että minnuu ottaa kupoliin nuo tärpättävät täti-ihmiset ja muka kaekentietävät aekamiehet! Silloin harvon kun avvoon telekkarin tai lukasen jonkii roskalehen jutun, mikseipä kottiin tilatusta SS:sta yleisöosasto-kirjoituksenkii, niin meinoo plokkariukkia ihan etova. Miksikö, no siksi, kun jotkut vuan puasoovat, ja tuskin mittään tekköövät asioitten etteen tai etes jäläkeen. Suatanpa itennii joskus sortuva osottelemmaan sormella, mutta siitä tavasta koetan piästä erroon, niin oon vaemollekkii luvanna!

Tämän päevän hallituspiättäjät eivät selittele eivätkä meso, ottasvat nyt vielä sen mualaisjären käättöön eivätkä uskos noeta kalliilla rahoella ostettuja tutkimustuloksija, tiijä aena, kenenkä piikkiin nekkii muka tutkijat töetään tekköö. Kysysvät nyt neuvoja oekeilta kansalaesilta nimijä mainihtemata, mutta minun yks kaver Mustos Antti olis hyvä esmerkki tolokun viisaasta ja allekirjottaneellakkii olis jottae sanottavvoo, mutta kysymätä en neuvo.

Hoetakee kotona

Joku ilta sitten istua nakotti jossakii ajankohtaesohjelman huastateltavana entinen ylen nätti minister, se ol sitä männeessä ja onneks kuopatussa hallituksessa. Hiä palas kuulemma, onnellisena, vaekka ei se siltä tovellakkaa näättäny, siis häntä koepiin välissä, hyvin palkattuun entiseen työhösä apulaeskaapunninjohtajaks. Ministeripesti, eikä kansanevustajahommakaan tärpännä sattuneesta syystä. Vieressä tolokutti muka viisauksia joku tutkija, entinen vai liekö vielä nykynenkii joku lastentarhan johtajatar? Itkivät yhessä huastattelijan, naisihminen hänkii, kanssa lastenryhmien kasvua hoetopaekoessa. Nykyhallitus leikkoo kuulemma sosiaalimänöesta ja nimenommaan lastenhoijosta. Niin tekköö, sanoppa muatallouven ja puolustuksen lisäks ykskii muu assii mistei leikattas? Sitten männöö kuulemma se subj… sup.., mikä hiivatin -oikeus viijä kakaransa tarhaan, vaikka kotonakkii pystyttääsiin mukulan perrään kahtommaan muitte ommiin venkuloetten kanssa. Ei enää jatkossa pystytä hoitamaan lapsia ammattimaesesti, totes tutkija-täti!

Mittee se tuommone pel on, että kiikutettaan koko päeväks jo uamusta mukulat hoetoon, kun kotona saes raahassa herräellä ja alakoo sitten äetykän tae isukin kanssa ensteks uamupalaselle ja vaekka myöhemmin ruokoo vässeemään yhessä ja vähän siivoelemmaan. Siellä tarhassa yrittävät opettoo liian pienenä lukemaan ja muka sosiaalista käättäätymistä, muka kouluva varten, onkoha se nyt nii tärkeetä? Onko tällä nykysysteemillä koolutetut ja kasvatetut kullanmurut sitte sosiaalisia ja soppeutuvaesija, minä vuan kysyn?

Käyp se näennii

Plokkariukki oppi työnteonmallin 50-luvulla alakaen kolome-neljävuotiaasta Huapakosken tehtaalta, kun vein isäukolle evväetä yltöehin ja tehtaan muatilalta hevostalliloelta. Oma ukki ol oekee hevosmies. Sillä ol työsä ohessa meitä osapäevähoejettavia kersoja heinäkuorman, jäetten, veinajossa lehmille ja joskus pelloelle paskan ajossakkii mukana usseita. Mummolassa ol sitten se osa kakaroesta, jotka ei mahtunu sillä kertoo ukin reen tae kärryjen laetojen sissään, osa roekuttiin jalaksillakkii.  Äetikän ollessa tehtaalla tarvittaessa töessä, myö kersat piästiin tae jouvuttiin hoetoon. Joskus nuapurin Aaro tae Kinnusen tyttö tul meitä kahtommaan. Kaekki meijän hoetajat ol jo sillon alan ammattilaesija monennessa polovessa! Ei haetannu jos joku tul leikkilöehin kesken päevän, tae yks lähti ennen muita kottiisa. Ukki ja mummo kun käski syömään, sitä mäntiin hippulat vinkuen, matisemata! Jos livahettiin jokrantaan, vaekka kielletty ol, sillon suatiin selekään, sanktiot ol selevät ja valitusoekeotta ei ollunna, mutta eipä kukkaan hukkunukkaa!

Ukit ja mummit, varrautukkee tulevaesuuvessa mukula-invaasioon, seoroova hallitus lopettaa kaekki tarhat turhana ja nii omia ku nuapurinnii jäläkkasvuja hoejetaan eläkettä vastaan, näen suahaan Suomi nousuun!