EVVK

Nuoriso käyttää otsikon lyhennettä aika ajoin. En heti ymmärtänyt sen tarkoitusta. Syy tähän on monen muun minulle käsittämättömän asian kanssa se, että olen pudonnut kärryiltä tai kuin eno veneestä, ja mitä kaikkia sanontoja tähän yhteyteen voi liittääkkään. Vanhemmiten kanssakäyminen muiden kuin ikäisteni kanssa on jäänyt vähemmälle, selittänee osin tietämättömyyttäni.

Mistäkö syy tämän aiheen käsittelyyn? Olen aiemmin kertonut meillä olevan ”vanhojen ukkojen” bändi. Teimme 45 vuoden soittotauon jälkeen comebackit vuosi sitten kotikylän kyläjuhlilla. Muutaman kerran kokoonnuimme harjoittelun merkeissä (mitä harjoittelimme?) kukin taholtamme pelit mukanamme. Mitä sitä suotta joskus 60-luvulla opittuja vanhoja tanssikappaleita tahkoamaan, nehän ovat takaraivoon tallentuneet – vai ovatko? Kukaan meistä ei ole soitellut juurikaan näiden välivuosien aikana. Se tuntuu ja kuuluukin, varmasti. Kutsu kävi kuitenkin tällekin kesälle musisoimaan.

Nyt toisen keikan jälkeen palasivat mieleen vuosikymmenien takaiset reissut. Koulun ja kesätöiden ohessa useampi ilta viikosta meni keikoilla, tietysti viikonloput ja ne parhaat muun nuorison biletykset ja juhlapäivät myös. Sai siitä lystistä jonkin verran rahaakin, mutta…?Kyllästyin ainaiseen reissaamiseen ja tien päällä oloon, vaikka liittyi siihen tiettyä mielenkiintoa ja jopa glamouriakin, pääsimmehän säestelemään ihan oikeita iskelmätähtiä ja kuuluisuuksiakin. Tuntui ihan hyvältä lopettaa aikanaan porukan hajotessa kunkin taholleen opiskelu- ja armeijapaikkakunnilleen.

Uudelleen yhdessä soittelemiseen oli kuitenkin jokaisella jonkinlainen tarve. Eläkepäivien ratoksi vanhat kaveruus ja ystävyys-kuviot keikkoineen palasivat mieleen ja mikä sen mukavampaa kuin kokoontua jonkun mökille soittopelien kanssa viettämään yhteistä aikaa musiikin merkeissä.

Viime lauantain tanssikeikan jälkeen totesimme kuin yhdestä suusta kamoja autoihin pakatessamme; eiköhän tämä joksikin aikaa riitä, sehän alkoi maistua jo puulle. Yleisöryntäystä emme kokeneet ja nimmareitakaan ei tarvittu jakaa. Aika harva juhlija jaksoi enää illalla lähteä jatkoille tansseihin koko päivän kestäneen kylätapahuman jälkeen. Väki  oli pääosin iäkästä, jokin lapsiperhe joukossa, eipä heistä monikaan ollut kiinnostunut päivän päätteeksi siirtymään tanssiparketille. Totesimme hieman pettyneinä soittamamme vanhan tanssimusiikin olevan enää ehkä vain vanhainkotien ja palvelutalojen käyttöön sopivaa ajanvietettä ja virikettä.

Eli, olisinko joltakin kylätapahtumassa olleelta nuorelta, jos sieltä sellaisen olisin tavoittanut, voinut saada hieman tylyn vastauksen tansseihin kutsuun, että EVVK! Voisiko sen nykykielellä selvemmin sanoa? Onko seuraava HHB-bändin (Haapakoski Houseband) julkiesiintyminen ehkä kaupunkimme jossain vanhainkodissa tai palvelutalon pihalla, kenties? Niin tai sitten kun me kaikki neljä asustamme samassa palvelutalossa häirikkö-muusikkoina toisten höppänöiden joukossa.

 

Kommentit

  • Veikko Kastinen

    Ari,eläpä mittään, rokkikukko Remu Aaltosenkin fanit ovat yhdeksänkymppisiä mimmejä.

  • plokkariukki

    Remussa on jotakin säpinää joka vetoaa mimmeihin. Mekin soitettiin pari Hurriganesin biisiä, mutta Järvisen tasoinen kitaristi meiltä puuttuu. Lienee niin, että tämän päivän nuoriso kysyy: mikä Hurriganes ja kuka Remu A

Kommentointi on suljettu.