Influenssaako?

Meidän perheessä on meneillään kunnon räkätauti. Pari viikkoa sitä on podettu ja kuumetta mittailtu aamuin illoin. Onneksemme emme kumpikaan mummin kanssa kuulu ns. riskiryhmiin ja rokotekin jäi ottamatta. Sen verran koville sairastaminen ottaa, että rauhallisempikin mies alkaa hermostumaan. Syykin on selvä, väliin jäi mm. Jyväskylän rompepäivät, jonne olisi pitänyt lähteä tänään ostelemaan viimeisiä mopon osia, kai niitä on nyt sitten netistä katseltava. Ohjauslukko ja pari suojamuovin palaa on vielä puutelistalla.

Lumitöitten tekeminen otti tiukille, hiki tippui jo, vaikken ollut ehtinyt vielä edes kolaa käteen ottaa. Tuosta lämmön mittauksesta, tähän asti minulla on ollut reippaasti alilämmön puolella, mutta eilen illalla alkoi paleltamaan, tärisin jotten meinannut sängyssä pysyä. Olihan sitä kuumettakin 37.4. Mikä kuume se tuollainen on, ei mikkään.

Vanha sanonta, jos ei viina, sauna ja terva auta, se on kuolemaksi. Kaivoin auton hanskalokerosta viimekesältä sinne jääneen rommipullon pohjat, olisiko tuuman verran ollut. Tein kaksi totia ja ajattelin, että tällä tauti nyt saa kyytiä. Yöllä oli jossakin vaiheessa paita märkänä ja rööritkin tuntuivat selviltä, ei kai se näin helposti käy? Kolleega entisiltä työajoilta muisti mainita flunssan hoidosta rommilla, ettei se tautia poista, mutta on muuten mukavampi sairastaa. Joopa joo, mutta kun sitä viinaa oli juuri sen verran, että henki vain alkoi haista, liekö tuosta promilletkin haihtuneet liian pitkän säilytyksen takia? Saunaa kai tänä iltana on kokeitava ja tervasta en sano mittään, sitäkin löytyisi aitan hyllystä.

Ei tässä oikein joutaisi koko talvea sairastamaankaan, kun on tuota tekemistäkin. Lumityöt ei tule tehtyä, jos ei ulos uskalla. Mopo ei tule katsastuskuntoon, jos siihen viimeisiä osia ei pääse hankkimaan. Kaverin iänikuinen kelamankkakin on kasaamista vaille valmiina  minun askartelupajassani, ollut tosin remontin alla puolisen vuotta. Kohta tullee kutsu toisen alapallon (lonkan) vaihtoonkin, olen ollut leikkausjonossa puolisen vuotta ja ei ne sinnekään kippeenä ota.

Pieniä ovat kuitenkin murheet meikäläisellä verrattuna vaikkapa niihin kymmeniin potilaisiin, jotka esiintyivät hoitohenkilöineen viimeviikkoisessa Ylen Elossa 24h-sarjassa. Enempi tällaisia ohjelmia telkkariin, niin lopetettaisiin tämä jonniin joutava itkeminen näistäkin pienistä räkätaudeista.

 

Jätä kommentti

*