Kapo ja pyypilli

Mitä yhteistä on kapolla ja pyypillillä? Onko seuraavilla tapahtumilla mahdollisesti jokin yhteys alkavaan muistisairauteen?

Olen penkonut huushollimme ympäri pariin kertaan kadonneiden esineiden takia. Ei, kyseessä eivät ole silmälasit, ei edes auton avaimet, vaan niinkin tärkeät työ- tai ehkä paremminkin harrastevälineet kuin kitaran kapo ja pyypilli.

Uusi kapo hommissa

Lopulta kapon löysi vaimoni yhdestä piirongin laatikosta niiden siivouksen yhteydessä, sinne se oli joutunut jostakin käsittämättömästä syystä. Säilytän kapoa tavallisesti kitarakotelossa varakielien, plektrojen, kinestesiateippien ym. keikoilla ja harjoituksissa tarvittavien soittoharrastukseen liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kanssa tai sitten ne ovat soittopelin kaulalla kuten kuvassa. Nyt kapoja on huushollissamme kaksi, kuten kitaroitakin. Soittokaverini osti minulle uuden kapon, kun pyysin häntä etsimään vanhaa mökiltään. Olimme pitäneet edelliset harjoitukset siellä ja epäilin jättäneeni tärkeän apuvälineen jonnekin ikkunan laudalle, sieltä kadonnutta ei kuitenkaan löytynyt.

Toinen, tai tarkemmin sanottuna toiset kadonneet harrastevälineeni ovat (edelleen) pyypillit. Hurjat huhut pyiden paljoudesta saivat minut miettimään pyyjahtiin lähtöä. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla, sanoo vanha sananlaskukin. Pengoin kaikki mahdolliset paikat, joissa voisin kuvitella pillien piileksivän, mutta kun ei löytynyt niin ei. Vuosia sitten minulla oli kaksikin pyypilliä. Isän tekemä punainen, muovista tehty, soi hyvin, ääni oli säädettävissä ja toinen metallinen, tehdastekoinen ilman säätöjä. Pillien tarve lähivuosina on ollut olematon pyiden vähyyden takia.

Uusi pilli odottaa erälle pääsyä

Jokainen näitä pienimpiä metsäkanalintujamme metsästänyt tietää pillin tärkeyden kyseisessä jahdissa. Ei riitä että on pilli, vaan sen on soitava juuri oikealla taajuudella ja viheltäjän pitää olla myös taitava puhaltaessaan pilliin, jotta pyy erehtyisi luulemaan piiskuttajaa kilpailijakseen tai yleensä lajikaverikseen. Jos piiskutus onnistuu, pyy pyrähtää uteliaana kurkistamaan äänen aiheuttajaa. Pii, pii, pi, pi,pi,pi, kaksi pidempää puhallusta ja loppuluritus, niin se menee kun tarpeeksi harjoittelee. Nuorna miesnä tuli ammuttua pilliltä joskus useampikin pyy saman päivänä, nyt viimeisen pyyn pataan joutumisesta on jo vuosia.

Eilen hermoni pettivät turhalta tuntuvaan pillien etsiskelyyn kotoa ja mökiltäkin. Marssin eräkauppaan ja investoin 8,90 euroa pyypilliin. Oli tarjolla useampaa mallia, kaulanauhalla ja ilman, säädettävää ja ilman säätöä. Pariin ostoehdokkaaseen koepuhalsin uskallettuani ensin raottaa salassa muovipusseja joissa pillit hyllyköissä piileskelivät. Joo kyllä soivat, vaikka yhtä hyviltä eivät piipitykset kuulostaneet kuin millaista ääntä vanhoista, entisistä, omista, isältä perityistä olin saanut. Tässäpä piileekin jo toinen vaara pillien ja pillityksen suhteen, kuinka kauan yleensäkään enää kuulen pyyn vihellyksen sen taajuuuden ollessa hyvin korkea ja vielä hentoinenkin. Ensimmäisinä merkkeinä kuulon heikkenemisestä metsästäjä huomaa juuri pyyn vihellyksien ”loppumisen”. Todellisuudessa pyitä ei enää ehkä yksinkertaisesti metsissä ole tai sitten niiden pillitystä ei kuule. Samoihin aikoihin saattaa alkaa huomaamaton muistinkin huononeminen, mutta vielä ainakin pillin äänen olen kuulevinani, vaikka sen löytymisen kanssa ongelmia olikin.

Lohduttauduin eräkaupan myyjän kommentista pillien häviämisen suhteen, en kuulemma ollut ensimmäinen pillin ostaja entisen, kadonneen tilalle. Kertoi itsekin lähes joka syksy ostavansa uuden, vaikka mies tuskin oli täyttänyt kolmeakymmentä. Seuraava, hiukan isompi investointi metsästysharrastukseen olisi entisen, perusteellisesti rispaantuneen ja kutistuneen päälliasun hankinta, mutta se onkin jo toisen tarinan aihe.

Vastaus alussa esittämääni kysymykseen lienee jo sinulle selvinnyt? Siis yhteistä kapolle ja pillille on muuttua ajoittain näkymättömiksi.

Kommentit

  • maestro

    Itselläni oil aina pyypilli metsästystakin taskussa rintataskun napissa kiinni pitkän narun päässä!

  • plokkariukki

    Samassa paikassa, samalla tavalla kiinnitettynä oli toinen pilleistä minullakin, mutta jonnekin se on kadonnut, vaikka takki on tallella. Huomenna jos Luoja suo, pääsen uutta pilliäni kokeilemaan.

Jätä kommentti

*