Käväisin mustikassa ja sienessä

Olen käynyt mustikassa ja sienessä. En nyt tietenkään ihan sanatarkasti. Jos joku kertoi kansakoulussa opettajalle käyneensä esimerkiksi marjassa, sai siitä sanamuodosta sapiskaa, kuka nyt mustikkaan tai sieneen mahtuisi. Ainakin useimmat ymmärtänevät minun käyneen näin sanottuani poimimassa luonnosta näitä luonnon herkkuja, enkä vain ostamassa torilta tai marketin tiskiltä.

Kanttarellit olivat nousseet runsain mitoin mökin rantapenkkaan. Mustikkaa löytyi metsäautotien ojan takaa runsain mitoin sen minkä meikäpoika jaksoi ja pystyi metsässä kyykkimään. Ojan ylitys vain tuotti melkoisesti ongelmia. Hyppy ojan ylikään ei enää onnistu ja pohjan kautta rypemisessäkin on omat haasteensa. Takana ovat vuodet jolloin isommankin kaivannon yli mentiin hujahtaen, vaikka sitten pienen vauhdin ottaen ja penkalta ponnistaen, nyt narisevin, jomottavin vaihdetuin nivelin ja operointia odottelevin jäsenin metsään menossa tarvitaan etukäteissuunnitelma. Miten ja kuinka pitkälle uskallan ja jaksan pöpelikössä kulkea ja jopa sieltä takaisin tulla. Mikä on tavoite saaliin suhteen, piirakka- vai soppamarjat, ihanko ämpäritolkulla pakastimeen tai mehuksi herkkuja havittelisi.

En tiedä miksi suuntavaistokin tuntui olleen kadoksissa. Tosin oli maisema mustikkametsässäkin muuttunut sitten viime käynnin jokunen vuosi sitten. Puolisen tuntia keräiltyäni ja pyörittyäni mustikkain perässä yhtäkkiä tajusin ilmansuuntien hävinneen päästäni täysin. Tiesin tien ja auton olevan varmasti vajaan sadan metrin päässä. Vaimoltakin kysäisin, missä luulisit auton olevan, hänellä oli sama tilanne, ei harmainta aavistusta. Luottanee metsässä kulkiessa minun pitävän huolen suunnista, mutta nyt oli molempien kompassit sekaisin. Hieman tarkempi katselu ympärille ja oletettuun tien suuntaan kävely paljasti tienvarren ojanpenkan näkyvän kivenheiton päässä kuusikon takana. Vielä lähes auton vierestä löytyi pari poimurillista meheviä marjoja ja vain tunti mökiltä lähdettyä vajaa ämpärillinen oli kertynyt mustikoita, se riitti tällä kertaa saaliiksi. Saman verran aikaa vierähti marjoja puhdistaessa rannassa, aurinko paistoi ja tuuli kevyesti leyhytteli hionnutta paitaa. Hieman oli raakoja kypsien mustikoitten joukossa ja kosteita olivat siivottavat edellisen päivän sateen jäljiltä. Päivänkorennot, muutama perhonen ja nyt ilmestyneet sudenkorennotkin olivat ilostuttamassa jäykän selän hankkinutta marjan siivoajaa.

Pari litraa kanttarelleja rapsaisin rantapenkalta ja sipaisin samalla nekin puhtaiksi. Vaimo pisti herkut paistinpannulle voin kanssa ja uusia perunoita kattilaan. Kun mustikkasato oli siivottu, aamulla uistinreissulla saadun varttikilon ahvenen fileitten kanssa minua odotti herkkulounas pöydässä. Jälkkärinä oli maustamatonta jogurttia tuoreiden mustikoitten kanssa.

Viinimarjat odottavat puskissa ehkä kypsinä jo viikon päästä, elleivät rastaat ehdi niitä kaikkia syömään ennen minun ehtimistäni pensaille.

Huonolla syönnillä oli kala koko viikonlopun, vai eivätkö ariukin uistimet muuten sattuneet kalojen eteen. Pari alamittaista kuhaa laskin takaisin ja uittelin muutaman kilon haukea aikani, mutta sekin karkasi komean hypyn päätteeksi ihan veneen vierellä.

Tämä aika kesästä ja alkava syksy ovat hienoa aikaa luonnossa ja mökillä. Ruokatarpeita ei tarvitse paljoa mukanaan kotoa ja kaupasta kantaa, luonnosta löytää murkinaa ja herkkuja jos jonkinlaista. Pientä vaivaa se vaatii, ehkä vähän tietoa ja kekseliäisyyttä kokeilla erilaisia vaihtoehtoja mitä milloinkin löytyvistä ja “annetuista” raaka-aineista itselleen värkkäisi. Mutta onhan meillä lähes kaikilla tämä älykännykkä ja netti, sieltä eivät ohjeet lopu vaikka olisi tumpelompikin ruoanlaittaja.

Makurikkaita eläymyksiä luonnonantimista toivoo ariukki (mitähän tuohon sanamuotoon sanoisi entinen kansakoulun opettajani?)

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    mukava tarina

    marjassa sitä on aina käyty, ehkä voisi sanoa myös, että marjastamassa

    bongasin pari kielenhuollon asiantuntijan pakinaa, ja ‘puolukassa’ hekin näyttävät käyvän!
    paas kahtoon, jos aikasi antaa: Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä.https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/poimitaanko_marjat_mummon_toimesta
    https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/puolukassa

  • plokkariukki

    Kiitos Eino vinkistä, mielenkiintoisia kielenhuoltajien kirjoituksia ja huomioita tuolta bongasin. Tällaisissa blogi-julkaisuissa tarkoituksellisesti tai tahtomattaan tulee kirjoitelleeksi melkoisia sammakoita ja lapsuksia, (liekö oikeaita ilmauksia) joita toisella lukemisella ei enää itsekään ymmärrä, mitä tarkoitin. Minun ensisijainen tarkoitukseni on tuoda erilaisia tuntemuksia eletyn elämän varrelta oman näkökulmani kautta, joku muu saattaa nähdä asiat jopa ihan päin vastaisesta vinkkelistä. Esimerkkinä vaikkapa vanhat moottoripyörät, monen mielestä pelkkää ajan haaskausta tai luonnon saastuttamista, toisin ajattelen minä, rikka rokassa. Entäpä etelän matkailut, vaihteluako vai virkistystä, ennen lähden ämpärin kanssa “mustikkaan”?

Jätä kommentti

*