Kenraalin näkökulma

Harvoin kuulee sotilashenkilöltä ja yleensä korkeassa asemassa palvelleelta ihmiseltä niin avoimia ja hyvin perusteltuja mielipiteitä, kuin Itse asiassa kuultuna: Kenraali Hägglund-ohjelmassa entiseltä forces comanderiltani itsenäisyyspäivänä ja uusintana 21.12 . Yle Areenassa haastattelu on katsottavissa edelleen.

Kenraali Hägglundin kokemus erilaisissa sotilastehtävissä niin ulkomailla kuin kotimaassakin on taatusti yksi laajimmista mitä kenelläkään muulla on tällä hetkellä maassamme. Hänen ymmärryksensä suurvaltajohtajien tavasta ajatella maidensa turvalisuuspolitiikkaa on koetun kautta opittua juuri Hägglundin kansainvälisissä tehtävissä ja myös opinnoissa. Meidän geopoliittinen asemamme suurvallan naapurina on ymmärrettävä eri näkökulmista katsoen. Mitä minä tai sinä olemme mieltä puolustusvoimista ja niihin tehdyistä satsauksista; onko mielipiteeni oikea suhteessa maamme ja siihen vaikuttavien tekijöiden kokonaistilanteeseen? Jopa se, että emme ole Naton jäsen ja että meillä on optio hakea Naton jäsenyyttä, ovat meidän valttikorttimme, sanoo Hägglund haastattelun loppupuolella. Kuka muu Suomessa on työskennellyt enemmän johtavien sotilashenkilöiden kanssa maailmalla kuin Hägglund ja tutustunut heidän tapaansa toimia niin sotilaina kuin neuvottelijoinakin? Kenraali otti puheeksi myös nykytilanteen Trumpin johtaessa Yhdysvaltoja ja mm. Kiinan tullessa aina merkittävämmäksi tekijäksi maailmalla. Mikä on Naton merkitys jatkossa, onko tilanne muuttumassa?

Sain toimia vaatimattomissa viestinnän tehtävissä rauhanturvajoukoissa kenraali Hägglundin ollessa Unifilin komentajana Libanonissa. Häntä arvostettiin forces comanderina niin omien kuin muidenkin maiden pataljoonissa, myös YK:n päämajassa. Hän oli toiminut jo aiemmin mm. Siinailla ja Golanilla Suomen pataljoonien komentajana, joten kokemusta oli. Hyvä mies sgt Niemelaisen silmissä.

Toinenkin kenraali liittyi palvelukseeni siellä alhaalla arolla. Hän oli pataljoonamme huollosta vastaava sotilashenkilö Suomen päässä, nimeä en muista. Kentsu tutustui pataljoonaamme ja muun muassa viestihuoltoomme (signal service). Kersantti Niemeläinen mainitsi korkealle upseerille vaikeudet esimerkiksi Pasi-vaunujemme radiokaluston huoltotehtävissä; emme saaneet monista yrityksistä huolimatta Suomesta tilaamiamme varaosia. Kenraalilla oli kuulevat korvat, seuraavassa huoltolennossa saimme kaikki tilaamamme varaosat kertaheitolla! Olimme kai ainut sillä hetkellä sodan olosuhteissa toimiva suomalainen sotilasyksikkö ja huollon piti toimia, tärkeä huomio ”kerppaherralta”.

Ei kenraalin leijonia tyhjäpäille jaeta, tällaiseen johtopäätökseen olen tullut näistä kahdesta kenraalista saamieni vähäisten kokemusteni perusteella. Joskus tuntuu että politiikassa, jopa ministerin pallille saattaa päästä henkilö, jolla ei juurikaan ole käsitystä johtamansa ministeriön alasta ja asioista. Ministerillä on virkamieskoneisto tukenaan, mutta esitys- ja päätösvalta taitaa istua tiukasti kunkin ministerin omassa pääkopassa. Yhdenkään ministerin kanssa en ole ollut henkilökohtaisissa tekemisissä senkään vertaa kuin edellä mainitsemieni kenraalien, joten nämä ministeripäätelmäni olen tehnyt melko huterin perustein, pelkästään median kautta välittyneen informaation perusteella.

Hyvää joulunodotusta kenraaleille ja ministereillekin kaikesta huolimatta, samoin myös hartaille lukijoilleni kansalaisuuteen tai säätyyn katsomatta! t. Plokkariukki

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    seurasin tuon haastatteluohjelman ja muistan noita kuvailemiasi tapahtumia tv-uutisista jonkin verran.

    – oletko pohtinut, että meillä Suomessa voitaisiin myös rauhan aikana myöntää marsalkan arvonimi, kuten aikoinaan Mannerheimillekin (toki hän toimi eräissä tehtävissä myös reserviläisenä, kuten kenraali Hägglund).

    Marsalkka oli todellakin arvonimi, ei sotilasarvo sinänsä.

    – Kuka maksaisi arvonimestä kannettavan leimaveron, ja paljonko se olisi, tulisi myös pohdittavaksi. Ryhmään 1 kuuluvat arvonimet 48 400 / valtiolla palvelevalle 12 100 €;
    — Laki arvonimistä suoritettavista veroista 1388/2001, Asetus 381/2000, liite 1
    — marsalkka olisi varmaankin ryhmässä 1: valtioneuvos, vuorineuvos

    Arvonimet ryhmä 2: energianeuvos, erikoislähettiläs, kauppaneuvos, liikenneneuvos, maanviljelysneuvos, matkailuneuvos, merenkulkuneuvos, metsäneuvos, ministeri, teollisuusneuvos, valtiopäiväneuvos, viestintäneuvos, ylipormestari http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170615?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=381%2F2000

  • plokkariukki

    Kysymykseesi Eino esim. marsalkan arvonimestä? En ole näiden arvonimien, enkä edes kunniamerkkien kannalla lainkaan. Syykin voi olla, että itselläni ei ole mahdollisuutta minkäänlaiseen arvonimeen saati kunniamerkkiin, jos kirkonrottaa ei sellaiseksi haluta. Minun mielestäni arvokasta työtä alallaan tehneitä ihmisiä arvostetaan ilman arvonimiäkin, varsinkin kun nämä ”tunnustukset” nykysysteemillä on jonkun pussista maksettava. Tulee mieleen herraseurat, jotka ostavat arvonimiä toisilleen saadakseen jotakin vastaavaa itselleen tai mahdollisesti hyvittääkseen jo aiemmin saamiansa. Lienevät saajilleen arvokkaita.

Kommentointi on suljettu.