Kimmo, Viki, Köpi & Henkka

Palasin illalla väsyneenä kotiin vuorokauden bänditreeneistä mökiltä, unet jäivät edellisenä yönä muutamaan tuntiin. Seurana siellä oli kolme herrasmiestä, jotka eivät suustaan juuri kirosanoja päästelleet, vaikka minä soitin ja lauloinkin pieleen enemmän kuin kohdalleen. Syitä ärräpäille olisi ollut; syynä virheisiin kun on muun muassa laiskuuteni ja etukäteisharjoittelun täydellinen puuttuminen.

Ajattelin kotiuduttuani hieman levähtää telkkarin ääressä ennen nukkumaan menoa. Kello oli 19 eli paras perheidenkin TV:n katseluaika. Olipa kerrassaan kulttuurishokki, joka minut YLE:n kakkoselta yllätti. Lienenkö odottanut vaikka urheilua, sitähän kakkosella usein on, ainakin silloin kun minä telkkaria katson, tosin melko harvoin, on yleensä muutakin pikku puuhaa.

Kansan suuret suosikit Jussi Vatanen ja Kari Hietalahti kumppaneineen latoivat Kimmo-sarjan jaksossa sellaista tekstiä, että jäin suu auki töllöttämään heitä pariksikymmeneksi minuutiksi. Eikö mitä, ei se tähän loppunut. Annoin telkun olla auki samalla kanavalla vielä seuraavatkin 15 minuuttia ja meno jatkui vähintäin samanlaisena Vikin, Köpin & Henkan siivittämänä. Väsymys kaikkosi kertaheitolla ja jonkin sortin äimistys iski tilalle, syystäkö? Mitä vielä, vanhan miehen valitusta.

Tekisi mieli mielenkiinnosta katsoa kyseiset ohjelmat uudestaan Areenasta, montako kertaa sana vittu jaksoissa lausuttiin ryyditettynä muilla, kirosanoiksiko noita nykyäänkin sanotaan, taitavat olla enempi puhekielessä tavallisia täytesanoja, kun ei ole muutakaan, ainakaan järkevää sanottavaa? Onko tällainen kielenkäyttö tuttua muistakin nykyisistä viihdesarjoista, en tiedä kun tulee vähemmän niitä seurattua? Ihmekö, jos koulun ja päiväkerhon pihoilla lasten suusta lipsahtelee tehosteita ja TV:sta tarttuneita sanontoja, jotka ovat mielestäni enemmän armeija-ajan ja miestyöpaikkojen normaalia kielenkäyttöä, näin ainakin ennen vanhaan (hyvään aikaan). Palattuani 30 vuotta sitten rauhanturva-reissultani (tänään on muuten YK:n päivä!) etelästä, siihen aikaan rt-hommissa oli vain miehiä, minulta vei vähintäin vuoden verran poisoppia omasta kielestäni vastaavanlaiset sanat ja ilmaisut mitkä olin samassa ajassa ominut ulkomaan keikallani. Työ seurakunnassa kotimaassa ei ollut oikein sopiva ympäristö moiselle kielenkäytölle, onko sitten sellaista paikkaa, jonne se oikeasti sopisi?

Onko perheen paras katseluaika TV:ssa sopiva ohjelmalle, jonka joka toinen sana on vittu, tai jokin muu vastaava …? Onhan sinulla mahdollisuus vaihtaa kanavaa, joku ehdottaa, mikä ettei, mutta joku noissa molemmissa ohjelmissa kiinnosti minuakin, miksei sitten perheen pienimpiä, siellä kun sedät latelivat kaikki ne sanat, jotka kerhossa ja koulussa, ainakin ennen vanhaan olivat kiellettyjä.

 

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Tervehdys Retuperälle STOP

    Elokuvissa ja vanhoissa romaaneissa kerrotaan PILKKU että virkkeen lopussa piste ilmaistiin kirjoittamalla STOP (saatan muistaa epätarkasti STOP)

    Eräiden mielestä nykykielen välimerkit on uusittu STOP ja niitä ovat pohdiskelussasi ihmettelemät PILKKU sinänsä pitkään arkikielen eri versioissa esiintyneet voima PILKKU sanat STOP

    Ilmaisuvoimaa sopii vain ihmetellä STOP

  • Ari Niemeläinen

    Eino, Kiitos tervehdyksestä! Onko huumori kehittynyt hyvään (oikeaan) suuntaan vaikkapa Speden ajoista, hän ei kiroillut eikä pilkannut Jumalaa huumorissaan? Mahtaako löytyä enää sellaista viihdeohjelmaa, jossa kumpaakaan ed. mainituista ei esiintyisi?

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvä Ari STOP
    En pitänyt – pidä oikeastaan vieläkään – Speden ohjelmista tai elokuvista, mutta en myöskään tunne näitä nykyisiä viihdeohjelmiakaan, joten en osaa tuohon retoriseen kysymykseesi vastata. Tottahan toki televisio on auki illat pitkät ja kirja viikossa kuluu silmäillen, mutta silti. (unohdin nuo STOP)

    Muistan (erään nimeltä mainitsemattoman) jumalanpilkkaoikeudenkäynnin mainingit – olisiko ollut ’60-luvulla – , eli että lainsäädäntö ilmeisesti vanhaan hyvään aikaan oli rajoittavampi kuin nykyisin, tai nykyiset tulkinnat sitä, eikä yleiskielikään vielä ollut amerikkalaisten sotaelokuvien tasolle (vajonnutta) lähimainkaan
    – Suomesta taisi puuttua vanhaan hyvään aikaan paljon sanoja ja ilmaisujen käännöksiä? Matkimme tuolloin ilmeisesti yläluokan eikä nk. rahvaan kieltä – sanojen määräkin tekstissä oli runsaampi kuin esimerkiksi tässä nykyisessä yleiskielessä. ? (luin jostain äskettäin)

    (äläpä mitään, kuljin asunnottomien iltana torin poikki Kuopiossa ja kuulin sellaista mitä en enää muista kertoa, ehkä se kuitenkin olisi nykyisille viihdekuluttajille jäänyt mieleen ja he saattaisivat sen elävästi muille kertoa – ehkä?)

    Jossakin määrin Mika Waltarin tyylinen pohdinta ja kerronta oli korvaan mukavampaa – samoin nuo entisajan iskelmätkin …

Jätä kommentti

*