Kolme esimerkkieläkeläistä

Naapurin äijän kanssa todettiin eilen aamulla, että mitä sitä aamuvarhain eläkeläinen tekisi jos kerrostalossa asuisi. Oli juuri harrastettu hyötyliikuntaa puskemalla pihoillamme lumitöitä.

Toinen esimerkki eiliseltä illalta. Soitin kaverilleni, hän totesi, täällä rivitalossa mitään tekemistä ole, kun lumityötkin tekee talonhoitoyhtiö. Niinpä niin, muuta kuin telkkari ja mäyräkoira. Ei se, joka pitää viedä ulos aamuin illoin, vaan se joka haetaan lähimarketista.

Minulla on onni ja tahto, ainakin toistaiseksi, asua vanhassa rintamamiestalossa. Remppaa ja pihatöitä riittää, liiaksikin, mutta mitä ei tänään jaksa tai ehdi, on se päivä huomennakin. Mikä parasta, ulkorakennuksen vanhassa autotallissa on nopeasti lämmitettävä koppero, jossa voin touhuta mitä mieleen juolahtaa tai olla touhuamatta. Voin panna vanhan levyn pyörimään levysoittimeen ja palata ajatuksineni ja muistoineni aikaan ja paikkaan, jolloin olin vielä terve ja muutenkin kivaa! Tämä on osin helkatin hyvää tuuria, johdatukseksi hurskaat sanovat ja toisaalta omien valintojen aikaansaannosta.

Erilaisiin harrastuksiin ja virikkeisiin kodin ulkopuolellekin olen pyrkinyt änkäämään. Puolen vuosisadan takaisen bändimme “harkat” ovat taas tulevalla viikolla, puolen vuoden tauon jälkeen. Neljä poikaa, kuka mistäkin päin Suomea, kokoonnumme metelöimään soittovehkeinemme kaverin mökille.

Viimeisen kuorolaulustemmani lauloin 70-luvulla Kiteen kamarikuorossa. Liekö ääneni enää esiintymiskelpoinen, senhän tietää kun käy koelaulussa mieskuoron harjoituksissa. Mieli hinkuaa kovasti laulamaan Finlandiaa ja Maamme laulua, kuulostivat upealta itsenäisyyspäivänä kirkonmäellä. Nyt olisi aikaa kuorolaululle, työt eivät ole esteenä.

Eräs eläkeläiskaverini harrastaa kirpputoreja ja huutokauppoja. Joskus hän löytää “bisnes-reissuiltaan” jotakin sellaista, mikä minuakin kiinnostaa. Eilen käytiin vilkaisemassa hänen varastopömpelissään 60–70-luvulta peräisin olevia Hammond-urkuja, mielenkiintoiset. Jos mahtuisivat minun harrastetiloihini, ostaisin pois kuljeksimasta.

Vieläkö sinä mietit, mitä minä tekisin joutoaikanani? Työnnä pääsi sinne ja tänne, kyllä joskus tärppää. Kysele ja katsele. Monilla kerhoilla ja yhdistyksillä on mitä moninaisimpia harrastus muotoja, varmasti jokaisen makuun löytyy jokin sopiva, kun vaan uskallat etsiä. Usein harrastevälineitäkään ei tarvitse itse hankkia, niitä on kerhoilla ja toimintoihin pääsee tutustumaan ilman jäsenmaksun maksamistakin.

Miten olisi jos kokeilisit jousiammuntaa, vanhoja mopoja, puutöitä, valokuvausta tai vaikka reserviläistoimintaa. Mitään erityisosaamista näihin mihinkään ei tarvita, mukaan lähteminen on se juttu! Kynnyksen yli meneminen on yksi lyhyt askel, tee se jo tänään!

 

Jätä kommentti

*