Korkkinoilla kotikylä heräsi

Muutama viikko sitten kirjoittelin aiheena Kitaran soittaja. Syy tähän oli juuri tuolloin pidetyt soittotreenit viime lauantaina toteutunutta soitantaamme varten. Bändimme edellisestä yhteisestä keikasta oli ehtinyt kulua vaivaiset 45 vuotta. Jonkun päähänpistosta (epäilyni kohdistuvat tiettyyn henkilöön) joku esitti, että pojat (yli 60v. ukot) vetäisevät Korkkinoilla nostalgia-musisoinnit, oikeat kylätanssit. Siitä hikinen projektimme sai alkunsa. Taisin aiemmessa postauksessani mainita, että harrastimme musiikkia viimeksi jossain määrin vakavasti yhdessä ja erikseen vuosikymmeniä sitten, olipa siinä nakkia kerrakseen.

Itse Korkkinoista piti haastamani. Haapakoski on pieni tehdaspaikkakunta Pieksämäen ja Suonenjoen puolivälissä. Sinne perustettiin järvimalmin sulatukseen masuuni ja ruukki 1840-luvulla. Myöhemmin tämä laajeni tehtaaksi, jossa jalostettiin raaka-aine mm. rautaputkiksi, venttiileiksi ja sulkuluukuiksi. Tehtaalla oli oma voimalaitoskin Haapajoen Haapakoskessa, on muuten toiminnassa edelleen! Tehtaan ympärille virisi elinvoimainen ja virkeä kyläyhteisö, joka oli hyvin pitkälle omavarainen tehtaan isoine maatiloineen, ”sairaanhoitoyksiköineen” ja useampine kauppoineenkin myöhemmin. 60-luvun lopulla alkoi  tehdas ja kylä hiipua toimintoineen, syitä ja syyllisiä on turha etsiä.

Alettiin monen muun pienen muuttotappiollisen kylän tavoin miettiä, miten edes jotenkin säilytettäisiin Haapakosken entisten ja vielä kylällä asuvien yhteys toisiinsa ja kotikylään. Omalaatuinen kulttuurimme oli silmin nähtävää ja korvin kuultavaa ja sen vaalimiseen tarvittiin tekoja. Oli vanha tehdas herroineen ja työläisineen. Silloin vielä kaikkien asumuksetkin olivat pystyssä ja pääosin asuttuina raitin ja eri kylänosien pikkuteiden varsilla.

Kylällä asui kuolemaansa saakka (kuoli v-61 Malagassa) kuuluisuutemme, kirjailija Aarne Haapakoski, Outsider. Kari Kuuvakin poikasena joskus kylällä perheineen majaili, kai muistat tangon Vanha pelargonia? Onhan meillä Jope, ensimmäisiä Puupää-palkinnon saajia omanlaatuisilla sarjakuvillaan Näkymätön Viänänen ja mitä niitä onkaan.

Aluksi muutaman vuoden välein kylällä järjestettiin Haapakoski-päiviä, taisi silloinen urheiluseura Pyrintö johtokuntineen, nyt jo kuollut ja kuopattu, olla päivien alullepanija. Pari viimeistä kertaa kesätapahtuma on saanut nimekseen Korkkinat, Outsaiderin seikkailija-etsivä Kalle Kustaa Korkin mukaan. Tapahtuman takana olivat tällä kertaa Aarne Haapakoski seura, kyläyhdistys Ruukki ja ilolla mainitsen itse Haapakosken tehtaan nykyään omistavan Väänästen suvun. Heillä on ikioman kyläkulttuurimme säilymisen kannalta kultaiset avaimet käsissään. Heille on annettu omakseen museoidun tehtaamme tulevaisuus ja sen ympärille mahdollisesti muotoutuva toiminta.

Yksi suku ei pysty eikä jaksa tehdä kaikkea, siihen tarvitaan kylän väkeä avuksi ja ehkä vähän muutakin. Entisiä kyläläisiä, Niemeläisiä, Heiskasia, Heikkisiä, Lappeja, Tenhusia jne. kaikkia näitä tapasin Korkkinoilla. Kynnelle kykenevät tarvitaan toimimaan, nykyiset Luhtiset, Lyyrat, Jormakat, Lemettiset ja kaikki toisetkin, joita en edes tunne, olette tärkeitä ihmisiä meille entisille koskelaisille. Kenellä on tarmoa ja intoa miettiä pientäkin virikettä ja toimintaa oman kylämme hyväksi, teitä tarvitaan! Peräänkuulutan Sinua toimimaan, jotta edelleenkin saisimme tavata kesäisin raitilla. Kävellä tehtaan ovista sisään nuuskimaan valimon ilmapiiriä ja verstan omalaatuista tuoksua vanhojen sorvien ja aarporien väliköissä puikkelehtiessa, mallipajassakin edelleen lakka löyhähtää.

Vaikkapa sinä joka olet joskus musisoinut, kuten meidän bändimme aikanaan, ota pelisi ja soita. Me, HHB toimme tuulahduksen 60-luvulta Seurantalon parketille oman silloisen musiikkimme muodossa. Osaajia kylältä on aina löytynyt ja löytyy edelleen, heitä voisi enemmänkin houkutella mukaan meininkiin, sitä Korkkinoilla oli ja toivottavasti on jatkossakin!

Pirskatti että oli kiva tavata niin Jope, Hanski kuin Boriksen poika, Erja, Eila, Eija ja monta muuta. Sen verran on emmentaalia omassa päässä ja ulkonäkökin toisilla muuttunut, että jos en jota kuta tuttua tunnistanut ja juttusille tullut, niin otetaan uusiksi ensi kerralla ja ota ihmeessä hihasta kiinni!

terv. ariukki

 

 

 

Jätä kommentti

*