Liigakiekkoa

Mikä saa vanhan pieksämäkeläisen lentopallofanin katsomaan jääkiekko-ottelun? Edellisestä jääkiekkomatsissa vierailusta jäähallissa olla kulunut vuosikymmeniä. Silloin Kuopion jäähalli oli uusi ja olimme vasta muuttaneet Kiteeltä Kuopioon. Olikohan niin, että Kalpa pelasi vielä divarissa? Kalpan miehistössä oli tuolloin muuan entinen pieksämäkeläinen ja tuttu mies kouluajoilta Matti ”Ollin isä” Jokinen.

Lapsenlapset olivat saaneet koulusta ilmaiset liput Tappara – Jukurit- peliin Tampereen hienoon Nokia-areenaan. Pirpanat kysäisivät, haluaisiko ukki lähteä mukaan. Ukkihan halusi, monestakin syystä, muun muassa se, että Jukurien aitiossa valmentajan tehtävissä toimi Matti Jokisen poika Olli.

Olen kärkäs arvostelemaan erinäköisiä päättäjien ratkaisuja, jotka ainakin ensin näyttävät minun silmissäni vähintäin hölmöiltä. Otan nyt esimerkiksi valtavan jäähallin rakentamisen keskelle Tampereen kaupunkia. Miten liikenne sujuu tapahtumien aikana ja tapahtuma-ajan pysäköinti muutenkin ahtaassa keskustassa jne?

Halliin mahtuu lähes koko entisen kotikaupunkini Pieksämäen väki. Areena imaisee noin 15000 katsojaa sisäänsä. Onhan tuo mahtava luku ja viikottain hallissa on useita tapahtumia, jolloin halli voi olla lähes täynnä. Eilen noin 11000 huutavaa jääkiekkofania täytti hallin.

Paikallinen kauppakeskusjätti järjesti sadoille perheille ikimuistettavan tapahtuman ja vielä lapsille ilmaisen. Hienoa on se, että pelilippu, se ilmainenkin, sisälsi julkisen liikenteen lipun peliin ja takaisin. Upea järjestely kertakaikkineen. Tämä juna-, ratikka-, Nysse eli linja-autolippu sisältyy kaikkiin näihin jääkiekko-liigaseurojen pelilippujen hintoihin. Auton voi jättää parkkiin, niinkuin me, Nokian asemalle ja hypättiin junaan tullen mennen. Kallista ja vaikeasti löydettävää parkkipaikkaa Tampereen keskustassa, lumipyryssä ei tarvinnut etsiä ja ruuhkassa jonotella. R-aseman ja hallin väli on muutama sata metriä, mukava iltalenkki.

Itse peli ei minulle ihmeitä tarjonnut. Hirmuinen mekkala hallissa ja musiikki soi liian kovaa, kuulosuojaimet olisi ollut paikallaan ottaa mukaan. Pelin lopputuloksen 3-2 sentään noteerasin Tapparalle, vaikka mieluummin olisin suonut numerot toisin päin. Upeat puitteet ja hieno tekniikka kaikkineen antoi ihastelemisen aihetta vanhalle, savolaiselle mualaispoijalle.

En tiennyt kumpaako joukkuetta olisin nyt kannustanut. Sitä minulta omatkin lapsenlapset kyselivät ja viereisellä penkillä vannoutunut Tappara-fani, noin viiden ikäinen Tappara-pipo päässään istunut pikkupoika, kun huomasi minun hihkaisevan milloin kummallekin joukkueelle. Sympatiani olivat mikkeliläisten puolella, onhan se pikku kaupunki ja entinen Pieksämäen naapurikyläkin Savosta ja kovin vaatimattomat lienevät puitteet ja resurssit siellä jääkiekolle verrattuna Tampereen seutuun.

Ihmeen hyvin kaikki järjestelyt turvatarkastuksineen ja lippujen tsekkauksineen sujuivat. Tulimme noin puoli tuntia ennen matsin alkua paikalle. Poislähtökin hallista sujui juohevasti ja taas meno rautatieasemalle jonon jatkona marssien rattoisasti. Paluu Nokian asemalla autolle ja kotipihaan kello kymmenen illalla. Sitten olikin pirpanoilla jo kiire iltatoimiin ja nukkumaan. Ukin korvissa soi vieläkin hallin möykkä kuin ennenvanhaan soittokeikalta palattua rokkenrollin pauhu keikkapaikan lavalta.

Desibelit saisivat minun mielestäni olla puolta pienemmällä tapahtumissa, mutta sitäkään ei minulta tulla varmasti kysymään niinkuin ei montaa muutakaan asiaa, vaikka mielestäni hyviä neuvoja ja ohjeita täällä voisi olla tarjolla.

Kokemus kaikenkaikkineen oli hieno ja järjestelyt toimivat erinomaisesti. Ennakkoluuloistani ja asenteestani huolimatta, osaavat näköjään jotkut muutkin hoitaa asioita ihan kohtuu hyvin, tuli todettua sekin. En ole vieläkään valinnut, Tapparan vai Ilveksenkö mieheksi rupeaisin, miten tuon kanssa olisi vai edelleenkö mielessä pyörii Pieksämäki, Reino Kosonen ja seitsemän SM:n Namika? t. ariukki Nokialta

Kommentit

  • Arja Hakala

    kiitokset Nokian kuulumisista SavoBlogista luettuna.

    Hyvä, että edelleen saamme lukea täällä kirjoituksianne.

    Lastenlasten kanssa vietetty aika on todella tärkeää.
    Tosin jääkiekko-ottelun seuraaminen ei lajina ole ihannepeli. Siinä sattuu niin paljon tapaturmia yms.

    Lentopalloilijoiden valmentaja Reino Kosonen oli taitava henkilö alallaan.
    Kunnioitettu. Arvostettu.
    Rauha hänelle.

  • Ari Niemeläinen

    Kiva kun joku haluaa lukea näitä mun tarinoita täältä pirkanmaalaisesta näkökulmasta. Ei meikästä koskaan savolaisuus minnekään katoa. Hetkeksi tarttuu jokin murresana ja tapa kulloisestakin asuinpaikasta kuten minuun aikanaan savonlinnalaisuus, kiteeläisyys ja kuopiolaisuus, lappilaisuus jopa vuoden keikka Lähi-Itään toi sanastoon ainakin kiroilun ja nuorten miesten militarysanaston. Moro ei ole tarttunut vielä kahdessa vuodessa, saa nähdä ehtiikö ennen seuraavaa siirtoa ja tuleeko sitä? Reni oli persoona isolla P:llä. Tunsin hänet jo teini-iästä alkaen, kun hän tuli P-mäelle ja pelasin häntä vastaan monta puulaakipeliäkin Nikkarilan kaarihallissa.

Kommentointi on suljettu.