Meneekö sähköttä sähläämiseksi?

Sähkökatkoista on kirjoittanut moni muukin plogisti, mutta pistänpä minäkin lusikkani tähän soppaan.

Minulla oli ennen kesämökki nykyisen Etelä-Konneveden kansallispuiston keskellä, no kai sitä vanhaa savutupaa voi ainakin näin jälkikäteen kesämökiksikin sanoa. Lähin sähköjohdon pää taisi tuolloin olla noin parin kilometrin päässä jollakin oikealla vapaa-ajan asunnolla. Sitä matkaa ei loikannut edes Savon Voiman sähkö ilman piuhaa. En moista hyödykettä itse tuolloin kaivannutkaan, tiesin jo mökille mennessäni varautua moisen “turhakkeen” puuttumiseen

Talvella viimeiset kolme kilometriä oli monasti hiihdettävä päästäkseen perille. Vähintäinkin talvimakuupussi oli oltava mukana yöpymiseen pakkaskeleillä. Mikäpä oli ujuttautuessa unille lämpöiseen pussiin, vaikka tuvan sisälämpömittari parhaillaan, tai jonkun mielestä pahimmillaan, näyttikin -10 pakkasastetta. Hyvä eräkirja kynttilän valossa, turkishaalarit päällä ja kynsikkäät kädessä oli mukavaa luettavaa illan hämärtyessä. Eipä tarvinnut puolille öin valvoa telkkaria tuijottaen, jotakin hottiksia, paratiisihotellia ja mitä niitä onkaan ällitettävissä monista uutisista puhumattakaan. Illalla ehti hyvin kuutamokävelyillekin ja hiihdellen kevättalvella pääsi kuuntelemaan kiireettä pöllöjen soidinääntelyjä. Aamukahvin keittoon kaasukeitin päälle tai tulen virittäminen valtavan kiviuunin kylkeen tehtyyn puuhellaan. Sytyttelin joskus nuotionkin pihapiiriin ihan vaan huvin vuoksi porokahvien keittämiseksi ja siihen pikantin savunhajun saamiseksi, minnekään ei ollut kiire.

Nykyinen mökkini on saanut sähköt jo rakentamisvaiheessa 80-luvulla. Muutama viikko sitten menin sinne kalareissulle. Mikä myrsky se nyt olikaan, oli katkonut sähköt alueelta ja en silloin ollut varautunut virtasen puutteeseen ja kotiinlähtöhän siitä tuli illalla. Olen tottunut katsomaan uutiset telkkarista, kylläkin vain yhdet/ ilta ja osin lämmittämään tuvankin sähköpuhaltimella. Lukeminen ei tahdo onnistua ilman sähkövaloa ja se talvimakuupussikin oli kotona. Tämmöistä se on tänä päivänä sähkön kanssa, pitääkö aina varautua pahimpaan?

Noista sähköttömistä ja entisen savutuvan ajoista on kulunut toistakymmentä vuotta. Näkö on heikentynyt sitten kynttiläaikojen, ronkkoo jomottaa ja TV-uutisista on tullut pakkomielle. Talvimakuupussille on enää tosi harvoin käyttöä. Laavuöistä talvisessa luonnossa olen haaveillut taas jonkin aikaa. Metson kevätsointi kiinnostaisi kameran kanssa, mutta yksin ei uskalla enää talviseen korpeen lähteä. Kaverit ovat vieläkin huonompikuntoisia kuin minä ja vastaus kyselyyn, että lähtisitkö tulille yöksi; vastaus on selvä, mitä tuonne itteään palelluttamaan, kun saa nukkua ja viettää tupailtaa lämpöisessä ja valaistussa mökissä.

Lämpöisessä ja valaistussa, kun on sähköt poikki? Perskutarallaa, vaadin, että sähköyhtiön on ehdottomasti ilmoitettava minulle aina, kun mökiltä on sähköt poikki ja vielä senkin, miten kauan ja onko joku katko mahdollisesti tulossakin. Kun minä ite satun olemaan menossa viettämään runsasta vapaa-aikaani kalliilla rahalla ostamaani mökkiin ja sinne vielä hurjalla hinnalla tilatun sähkön saanti on niinkin epävarmaa, kuin se tällä hetkellä on, on se niin väärin. Sähköyhtiö pitää velvoittaa hommaamaan aggrekaatit varulta jokaiselle, jolla on maksettu sähköliittymä? Sähkökatkot ainakin syrjäseudulla alkavat olla, jos ei ihan viikoittaisia, niin ainakin juuri silloin päälle jysähtäviä, kun telkkarista tulee jokin tosi, tosi mielenkiintoinen tosi-TV-ohjelma! Vaaditaan joukolla voimayhtiön laskuun aggrekaatteja kaikki mökkiläiset ja landepaukut ympäri maan!

 

Jätä kommentti

*