Mennyt vuosi, mitä tuli tehtyä?

Kuluva vuosi on kohta paketissa, pieni muistelus siitä. Valtakunnassa kaikki hyvin. Köyhät ovat edelleen köyhiä ja pärjäävät elämässään kun on pakko. Rikkaat eivät ole köyhtyneet ainakaan hallituksen päätösten takia, mutta he tuntuvat olevan huolissaan pärjäämisestään, heillähän ei ole koskaan tarpeeksi. Me pieneläkeläiset olemme järjestelmän riesa niin kauan kun jonkilaisia indeksitarkistuksia tehdään, tehdäänkö niitä?

Saavutuksistani tältä vuodelta mainittakoon vuodesta 1981 asti maksamani asuntolainan loppuminen huhtikuussa, mutta ei tunnu eikä näy missään. Tasan yhtä paljon on rahaa kuun lopussa tilillä kuin ennenkin, ei yhtään. Vuonna 1955 rakennettu rintamamiestaloni on siinä kunnossa, että remonttia olisi pitänyt tehdä enempikin jo ajat sitten. Joka vuosi olen värkännyt jotakin, mutta talon arvo vain laskee. Syy siihen on asuinpaikkani periferiassa, Pieksämäellä, mutta täällä on hienoa ja edullista asua ja kaikki tarpeellinen saatavilla.

Ulkorakennuksen katon varjopuolen uusin tänä vuonna. Ensi vuoden suunnitelmissa toinen lape ja ehkä talon ikkunoiden pokiin ja karmeihin uusi maali. Jos ja kun joskus muutan vanhainkotiin, tämän höskän voi räjäyttää taivaan tuuliin, ei tänne kukaan enää haluaa asumaan. Tonttimme sijaitsee yhdellä kaupungin upeimmista alueista ja mökkimme on kuin piparkakkutalo, talomarkkinat täällä ovat vain ihan seis.

Pihapuiden kaatoon meni kuukauden eläkkeet, tekemistäni klapeista on kuitenkin seuraavalle talvelle lämmitysapua. Ensi vuoden tulo- ja menopuolesta sen verran, että kalakorttia en tarvitse enää lunastaa, säästyy 45 euroa ja uimahallissa käyn 55 euron seniorilipulla niin usein kun ehdin kevätkaudella, syksypuolta ei kannata vielä suunnitella, päivän kunto ratkaisee.

Köyhyysrajat ovat mielenkiintoisia, kahden hengen perheen nettotulona 2140 euroa on köyhyysraja. Olemme vaimon kanssa onnellisia, ylitämme tuon rajan nippa nappa. En ole koskaan tuntenut itseäni köyhäksi. Ylimääräistä rahaa ei ole, mutta kun muistaa ja tietää paljonko tilillä ja pussissa on, ne riittävät.

Mitä tästä vuodesta jää mieleen? Lunta on tullut ainakin tarpeeksi tähän mennessä: hyötyliikuntaa on harrastettu. Terveys olosuhteisiin nähden kohtuullinen. Harrastuksissa on elämän suola. Vanha bändimme väki on viimein eläköitynyt kokonaan ja elää uutta tulemistaan. Mopon ja motskan kanssa on sekä puuhasteltu että hieman ajeltukin. Kalaa on tullut vesistä ja riistaakin on nähty, ei saatu. Olisipa ensi vuodestakin jotakin positiivista kerrottavaa.

Jätä kommentti

*