Mielenterveyslääke vai moottoripyörä?

Onko sinulla moottoripyörä tai haaveiletko siitä? Viime viikonlopulla mp-harrastajat ja sellaisiksi aikovat suuntasivat Helsingin MP-messuille. En mennyt, vaikka luen itseni jonkinlaiseksi alan harrastajaksi. Syykin on selvä, miksi itseään kiusaamaan, kun henki on altis ja liha on heikko, sanotaan paksussa mustassa kirjassa. Pelkillä pikku seteleillä on turha edes haaveilla uudesta pyörästä.

Sääliksi käy nuoria, joilla on hurja palo moottoripyöriin. Jo ajokortin hankkiminen nuorelle  ilman vanhempien satsausta on toivotonta. Syrjäytymisvaarassa oleva mutteripoika saattaisi löytää harrastuksen parista mielekästä touhua, mutta kaverilla ei ole siihen minkäänlaista mahdollisuutta. Syykin on monesti vanhempien rahanpuute ja tuskin heillä on tallissaan valmiina useita moottoripyöriäkään. Nykyään on aloitettava pienitehoisilla koneilla ja asteittain siirrytään isompiin pyöriin, välissä korttia uusitaan ja aina rahastetaan.

Vakuutukset ovat toinen juttu. Satun omistamaan jo 75% bonukset, vakuutukset ovat kohtuu halvat. Vasta-aloittelijalta vuosibudjetista menee hurja osa pelkästään pyörän vakuuttamiseen.  Vanhat eläkeukot ja joukossa joku parasta ennen-päiväyksen ohittanut nainen lienevät jatkossa ainoita kuppilaan änkääviä nahka- ja kalvoasuisia motoristeja. Joukossa ehkä muutamia nuorempiakin, joilla on mitä näyttää. Rahaa on löytynyt tai sitten on paljon lainaa. Hulluako pistää moottoripyörään 20-50-tuhatta euroa? Jos pelaat ja voitat jossakin rahapelissä – paljon, tai isäsi on joku veroparatiisissa asuva wahlroos, mikä ettei.

Itse sain aloittaa isän vanhalla Jawalla ja lisenssi tuli autokortin myötäjäisinä, olin Onnen Pekka! Aloittaessani uudelleen mp-ajelut aikamiehenä, minulle kelpasi käytetty vm.-92 melko pienitehoinen (600 ksm) Yamaha. Bonukset kertyivät lopulta nopeasti täyteen, näin jälkikäteen ajateltuna. En pääse elvistelemään vieläkään pyöräni tehoilla enkä kiiltävällä kromilla. Nyt omistan 500 kuutioisen vm. -83 custom-Hondan. Miltei päivälleen 11 vuotta on kulunut ensimmäinen oman pyörän, Jammun ostosta. Olin jäänyt elämäni ensimmäiselle pidemmälle sairauslomalle. Mies oli palanut loppuun, mutta kipinä moottoripyöriin oli elossa!

 

Lähdössä pohjoiseen

Ihan ensin ostin mp-liikkeen poistomyynnistä talvella ajovarusteet ja vasta sitten pyörän. Kohta alkaa samoissa kamppeissa kahdestoista ajokausi ja pyöräkin on vasta toinen. Arvaa odottaako ariukki innolla ensimmäisiä kuivia kelejä tien päällä?

Niin mielenterveyslääkkeet, en ole niitä tarvinnut ja tuskin tarvitsenkaan niin kauan kun moottoripyörän satulassa pysyn.

 

Kommentit

  • "Mopo"

    Mikä onkaan nolompaa kuin vanhat höperöt ukit moottoripyörineen ajelemassa sinne ja tänne.

  • Ari Niemeläinen

    ”Mopo” sen sanoi, meidät ukit pitäisi kai ”myrkyttää” tiedottomiksi vihanneksiksi kroonikko-osastoille tai sitten viedä saunan taakse lop..ksi. Vaan meilläpä on vielä tehtävää ja me ei pillereitä popsita uhallakaan. Koettakaa nuoremmat liikenteessä väistellä ja ymmärtää meitäkin, teistäkin saattaa joskus tulla tällaisia vänkyrä ukkeja. Saatat innostua itsekin mopoilemaan vanhemmalla(kin) iällä. Tervetuloa joukkoon!

Kommentointi on suljettu.