Muuttoilmoittelua

Koska viimeksi muutit? Muutitko isommasta asunnosta pienempään ja varastokin pieneni murto-osaan? Minä en ole ennen tätä kokenut, mutta nyt sitten tämäkin on tehty tai ainakin melkein. Muuttokuorman tavarat on sijoiteltu kerrostalokaksioon ja sen varastokoppiin. Peräkärrillinen ”ylimääräistä” seisoo jälkikasvun talon pihalla muutaman kilometrin päässä. Mökille raijattiin kiireellä ennen lähtöä kolme kärrillista tavaraa odottelemaan vielä lopullista tuomiotaan, niillekin tavaroille se lopullinen sijoituspaikka lienee kaatopaikka.

Lenkkipolun varrelta tänä aamuna

Alkavan viikon ohjelmassa seuraa muuttoilmoittelua kaikessa karuudessaaan ensin tietysti postiin ja viranomaisille, mennee yhden kaavakkeen täytöllä netissä. Mutta sitten on edessä se todennäköisesti vaikeammaksi tuleva prosessi eli terveydenhuollon ajantasalle saattaminen. Kesken jäivät Savossa muun muassa sydänoireiden selvittäminen ja hammasimplantin temppuilusta johtuvat hoitoprosessit. Nämä keskeytyivät syystä, että talomme menikin kaikista ennakko-odotuksista poiketen kaupaksi heti ensimmäisen ostajaehdokkaan käytyä vilkaisemassa nyt jo entistä kotiamme. Kaupat tehtiin saman tien ja totta kai uusilla omistajilla oli kiire ja halu päästä remontoimaan ja asuttamaan juuri ostamaansa, toivottavasti toiveittensa täyttymää eli v. -55 rakennettua rintamamiestaloa. Me asuimme ja remontoimme sitä kaikkineen lähes neljä vuosikymmentä. Kaikki ne vuodet hienoa aikaa, mutta kaikella on aikansa, sanotaan Sanassakin.

Tästä eteenpäin päivittäisten rutiinien ulkopuolelle jäävää aikaa tulevat täyttämään aika lailla erilaiset asiat ja toiminnot mitä tähän saakka. Pois ovat syksyiset pihatyöt lehden haravoimisineen, lumityöt tekee jatkossa talohuoltoyhtiön väki. Nurmen ja pensasaidan leikkuu eivät kuulu enää minun repertuaariini, paitsi mökillä vähäinen nurmialue. Mökille on nyt sitten matkaa lähes 300 kilometriä ja tuskin talvisaikaan tuota väliä tulee kovinkaan usein ajeltua. Tässä piilee oma vaaransa, hyötyliikunnan puute on korvattava lenkkeilyllä ja muilla aktiviteeteilla. Sosiaaliset suhteet vanhoihin lähellä asuneisiin naapureihin, sukulaisiin ja ystäviin on korvattava uusilla, kuinka siinä onnistun, onkin jo toinen tarina.

Kaiken kukkuraksi on tämä korona ja ihmisiin tutustuminen taudin pelossa, ei niitä helpoimpia asioita. Käsipäivät ja pitkät tarinoinnit nenät vastakkain jäävät väkisin puolinaisiksi, mutta jospa tämäkin tuskan aika loppuu ajallaan ja päästään ainakin vähän parempaan, uuteen normaaliin elämään.

Lenkkipolku löytyi tänä aamuna ihan talon takaa. Tästä se alkaa positiivisin mielin t. ariukki

Jätä kommentti

*