Oikealla vai väärällä jalalla

Olen ikäväkseni huomannut olevani nykyään ylikuormitetulle terveydenhuollollemme melkoinen rasite. Tämä on oma käsitykseni johtuen lääkärissä käyntieni määrästä ja tarpeesta. Hyvän kohtelun ja palvelun olen joka kerta vastaanotolla saanut, olipa käynnin syy ollut mikä tahansa. Viimeisten parin vuoden aikana käyntejä on kertynyt hurja määrä, verrattuna vaikkapa joskus parikymmentä vuotta sitten elettyyn aikaan. Aktiivisesti urheiltuani ja kuntoiltuani aikanaan lääkärissä käynnitt johtuivat usein harrastuksissa tapahtuneista havereista, ne olivat venähdyksiä ja yleensä pikku vammoja. Nykyään menen kiirevastaanotolle tapaturman tai vaikkapa jonkin akuutin sairauden yllättäessä, mutta useammin ajanvarauksella hoidattamaan jo pitempään vaivanneita sairauksia.

Mielenkiintoisia ovat vastaanottokäynnin tai sinne yhteydenoton jälkeen Kanta.fi-palveluun kirjatut asiat käyntini syistä ja tehdyistä toimenpiteistä, hoitosuunnitelmasta yms. Ensin vastaanottava sairaanhoitaja kirjaa oman versionsa otille tuloon ja lääkäri aikanaan omat toimenpiteensä, diagnoosinsa, lääkemääräykset ja hoito-ohjeet.

Olen huomioinut erityisesti kirjatut vaikutelmat potilaasta. Omalla kohdallani tällaisia ovat mm: asiallinen ja orientoitunut, asiallisesti käyttäytyvä, asiallinen orientti, ikäisekseen normaalikuntoinen 69-vuotias mies (siis MIES, ei mikään oletettavasti mies tai muu epämääräinen henkilö). Onko henkilön luonnehdinnasta olemassa jonkinlaiset ohjeet ja kriteeristö, joilla hänet asetetaan eri luokkiin tai kategorioihin hoitoon otettaessa?

 

Jos olisin viimeisimmän ikävän kaatumistapaturman tapahtuessa ollut huppelissa tai käyttäytynyt tullessani vastaanotolle agressiivisesti tms, olisivatko nämä tiedot ilmenneet kirjauksessa? Näkyvätkö kaikki potilaasta ylös kirjatut asiat Kanta.fi-palvelun raporteissa ja voiko asiakas käyttäytyä esimerkiksi asiattomasti? Onko kirjaustekstissä viesti hoitohenkilöstölle, joka vaikuttaa jatkossa suhtautumiseen hoidettavaan?

Entä aiemmin saatu, vaikkapa mielensairauteen tai psyykkeeseen liittyvä diagnoosi? Esimerkkinä oma vuosituhannen vaihteen tienoilla kärsimäni työuupumus ja siitä määrätty parin kuukauden sairausloma? Kauanko tällainen tieto vaikuttaa jatkossa hoidon laatuun ja määrittelyyn? Entä ihmisen mahdollinen liikapaino, ulkonäkö, vaatetus, kansallisuus, entä ajankohta vuorokaudessa jolloin hoitoon hakeudutaan.

Omalla kohdallani kuvatut ja ymmärtämäni luonnehdinnat ovat olleet mielestäni melko positiivisia. Niistä ei ilmenne luulosairautta eikä ylireagointia, jolloin lääkärin suhtautuminen valittamiini oireisiin otetaan ilmeisen vakavasti. Olemmeko me asiakkaat tässä suhteessa otilla tasavertaisia? Voihan joskus vastaanottavalla sairaanhoitohenkilöllä kuin potilaallakin olla se päivä, kun on noustu sängystä väärällä jalalla, miten se vaikuttaa hoidon laatuun ja olenko minä onnekas ja kohdannut terveydenhuollossa vain ne oikealla jalalla sängystä nousseet?

t. ariukki