Päiväkirja

Kuinkahan moni meistä miespuolisista henkilöistä kirjoittaa päiväkirjaa? Minä olen tätä hommaa harrastanut niin kauan kuin meillä on ollut tietokone. Valitettavasti virus tuhosi alkupään useamman vuoden päiväkirjaukset aina kesäkuuhun v. 2003 asti. Päiväkirjaan kirjaan minulle tärkeitä asioita. Työssäoloaikana kirjoitin työasioistakin, mutta tärkeimpinä ovat aina olleet omat harrastukset, tekemiset ja perheen tapahtumat, jopa mielialoja myöten. Päiväkirjasta voin lukea asioita, jotka pelkästään muistin varassa olisivat unohtuneet kokonaan tai ainakin muuttuneet monellakin tapaa. Muisti on joskus armollinen, joskus taas sanoisinko viheliäisen valheellinenkin.

Tänään kaivoin esiin päiväkirjani tarkistaakseni faktoja tämän päivän lääkärissäkäyntiä varten. Oikean lonkan leikkausajankohta piti tarkistaa, muut leikkaukset ja erilaiset isommat hoitotoimenpiteet aina sydäoperaatioon asti vuonna 2020. Näitä tapahtumia vuosien saatossa on kertynyt erinäinen määrä ja niiden muistaminen ulkoa ajankohtineen on ihan mahdoton, ainakin minulle. Kanta.fi -palvelussa ne eivät kaikki näy. Muuttaessamme tänne Pirkanmaalle osa tiedoista jäi ”matkalle” ja onko niitä kaikkia koskaan edes tallennettu ja jos on, niin minne? EteläSavon ja Pirkanmaan terveyshuollon tietojärjestelmät lienevät sopimattomat keskenään, koska täällä hoitoa tarvitessa Savossa tehtyjen toimenpiteiden haku ei onnistu.

Päiväkirjasta olen hyötynyt myös kirjoitellessani näitä plogi -tarinoitani. Nämä julkaisut voivat toimia jonkinlaisina muistioina jo nyt tai myöhemmin, mutta eivät aina ole omasta puolestani ihan täyttä faktaa ja osa asioiden puolista näissä tarinoissa jää kertomatta.

Mielenkiintoni päiväkirjamerkintöjen tarkistukseen kohdistui tällä kertaa erityisesti nyt kipeytyneen vasemman lonkkanivelen aikaisempiin Savossa tehtyihin hoitotoimenpiteisiin. Muistin ilman päiväkirjaakin, että menin Mikkeliin leikkausta edeltävään tarkistukseen ja röntgentutkimukseen, leikkauspäiväkin oli sovittu. Tuon tapahtuman vuosi oli hämärtynyt muistissa, muistin sen olleen todellista ajankohtaa pari vuotta myöhemmin, tosiasiassa se oli v. 2017. Pieksämäessä oli aiemmin tehty vastaavia tutkimuksia, mutta Mikkelin ortopedi halusi tehdä uudet kuvaukset ilmeisesti oikeanlaisen nivel -proteesin saamiseksi operaatioon. Tutkittuaan kuvat ja väänneltyään koipeani tarkistaakseen tilanteen, hän totesi: En olisi vielä valmis tätä leikkaamaan. Kuntoutettaisiin ensin, jos sillä pääsisit muutaman vuoden eteenpäin. Nivelestä löytyi nivelruston reunasta repeämä, joka kuntoutuikin moneksi vuodeksi, tosin kovalla työllä melko hyväksi, mutta nyt nivel on alkanut oireilemaan pahasti. Osin kiitos kipeytymisestä varmasti on koronan, joka esti mm. kuntosalikäynnit ja uimahallin.

Nyt kävi niin, että dosettiin tuli taas yksi särkylääke toistaiseksi lisää ja kuntouttamista koetan alkaa harjoittamaan kivun sallimissa rajoissa. Meidän tekonielsairaalaamme Coxaan lienee niin pitkät jonot, että näillä oireilla leikkausjonoon ei edes pääse. En ole vielä innokas sinne menemäänkään. Käyttämäni melko kovan kipulääkkeen uusimiseksi tarvitsin lääkärinlausunnon ja nyt se on saatu. Pitkävaikutteinen laimeampi särkylääke 3 x/ vrk ja jämäkämpi tarvittaessa. Näillä mennään toistaiseksi. Dosettini lokerot käyvät pieniksi nyt siellä majailee 9 pilleriä / päivä.

Pitänee alkaa päivittämään taas päiväkirjaa, mistä sen tietää vaikka hakkerit ja hybridivaikuttajat iskevät Pirkanmaan sairaanhoidon tietojärjestelmiin ja lääkärin kirjaamat tiedot Kanta.fi -palveluun häviävät lopullisesti.

Meille uuden auton talvirenkaiden vaihto eilenillalla on vielä ylöspanematta, oli muuten paljon helpompi homma tuollaiseen pikkuautoon kuin entiseen katumaasturiin, vävyn hyvällä myötävaikutuksella. t. ariukki

Kommentit

  • Veikko Kastinen

    En ole pitänyt päiväkirjaa, mutta muuten kirjoitellut milloin mitäkin ruutuvihkoihin, runoja jopa laulun sanoituksia ja kaikkea muuta. Nyt olen takassa poltellut fysioterapeutin työssäni kertynytta aineistoa. Onpa sinne tuleen mennyt monet runot ja muut kirjoitteluni.
    Pakko on jotakin hävittää kaapit on liian täynnä ”elämänroinaa”.

Kommentointi on suljettu.