Pieksämäkeläinen lentopallo, game over

Pieksämäki Volleyn lehti Bollikka kannettiin kotiin ilmeisesti viimeisen kerran.

Ensin oli Pieksämäen Namika, sitten Keski-Savon Pateri ja jatkoksi tuli Pieksämäki Volley. Voittaako Namika Suomen mestaruuden Renne Kososen johdolla ja monennenko kerran, näinhän se meni silloin joskus. Koko pieni kaupunki eli ja hengitti lentopallohenkeä melko kauan pikku nappulasta isoihin yrityksiin. Pieksämäen Tsemppi oli yksi maamme suurimmista hyvää juniorityötä lentopallossa tehneistä seuroista.

Lentopallo oli vielä 80-luvulla korkeimmallakin tasolla amatööriurheilua. Namikan miehilläkin oli ainakin nimellisesti kaikilla työpaikka. VR, Nikkarilan opisto, kaupunki tai joku muu tarjosi pelaajalle suojatyöpaikan,

Tulin Pieksämäelle töihin firmaan, joka sponsoroi kyseistä urheiluseuraa ja työllisti myös yhden pelimiehen. Kun tämä kaveri oli työmaallaan, pääosin hän istui puhelimessa ja neuvotteli sponsorieduista puolin ja toisin. Joukkueestakin osa vietti aikaansa usein liikkeellämme. Yrityksemme varasto oli pelimiesten erityisesti rakastama noutotukku. Sieltä lainattiin kotiin tarvittavat telkkarit, videot, stereot yms. pikku tavara ja erityistesti tiskin alta VHS-videoita, jotka olivat ns. isojen poikien tavaraa, pitihän pelimiesten viihtyä niin kotona, pelireissuilla, kavereiden luona kuin työmaillaankin.

Paiskin töitä firmassa aamusta iltaan ollen usein ainut työntekijä, joka oli paikalla aamulla klo 9 avaamassa ovia ja illalla pistämässä niitä kiinni. Muu työväki oli joillakin pelireissuilla. Joskus ihmettelin kovasti, missä ovat varastoluettelossa olevat TV:t, videot, jääkaapit ja muu tavara, joita olisi pitänyt toimittaa asiakkaille? Selvisi, että niitä oli kuskattu tai annettu pelimiehille ja heidän kavereileenkin, ja tavara palautetaan, kunhan sopimukset koekatseluista tai pelipaikoista päättyy.

Nyt eletään vuotta 2017. Nikkarilan metsäopistosta on jäljellä rakennukset, nekin myyty muuhun käyttöön.  VR työllistää kohta vain ulkopuolisten firmojen ulkomaisia vuokrahenkilöitä. Jäljellä olevat kodinkoneliikket tuskin ottavat riesakseen pelaajia vain sponssatakseen urheiluseuroja. Väen häipyessä kylältä ja viedessä vähätkin pelimerkkinsä isompiin kaupunkeihin, jäljelle jääneille euroille on muutakin menekkiä kuin sponsoroida ostoväellä miehitettyjä (naisitettuja) urheiluseuroja. Kaupungin työpaikat on jaettu urakoitsijoille, joilla ei taatusti nykyhinnoilla ole vara pitää palkkalistoillaan työntekijöitä vain nimellisesti, näitä tämän päivän ammattiurheilijoita.

Onhan meillä vielä tämä Moilas-leipomo, jonka logo näkyi ennen kaikissa pelipaidoissa lentopalloilijoista betankin pelaajiin ja nämä taisivat syödä pelireissuillaankin kotikaupungin leipää ja pullaa. Lopettivat Moilasella tuoreen leivän myynnin, onko sekin merkki vanhan leipätehtaan uhosta ja tulevasta tu..ta.

Ikävä tulee lentopalloa, vaikka en katsomossa istunut enää 30 vuoteen ja omat pelitkin loppuivat kymmenen vuotta sitten lääkärin määräyksestä. Puhutaanko uimahallin saunassa ja torikahvilassa jatkossa lentopallon sijaan sitten Veturitallien rappiosta ja melkein saadusta Ideapakista? Pieksämäkeläinen lentopallo oli ja meni, game over!

 

 

Jätä kommentti

*