Retroa retuperältä

Oletko joutunut tai päässyt joskus tyhjentämään jonkun läheisesi tai tuttavasi asunnon? Jokaisella tavaralla on ainakin joskus ollut jonkinlainen rahallinen tai tunnearvo sen koosta tai iästä riippumatta. Jokaisen maljakon, taulun, seinäkellon tai kiikkutuolin hankintaa on saatettu harkita hyvinkin tarkkaan. Jokaisen tarve-esineen, lahjaksi saadun pullavadin ja kakkulusikan ostoon on uhrattu markkoja tai euroja miettien sen käyttäjän tai saajan tarpeita ja arvostuksia.

Tyhjennettävän asunnon piirongin laatikosta voi löytyä yllättäen mitaleita, palkintoja, arvomerkkejä, kunniakirjoja, jopa nippu vanhoja seteleitä, mitä niiden kanssa tehdään? Putkiradio ja Valmetin seinäkello ovat olleet iso sijoitus aikana jolloin isäukko lampun osti. Mummon tai papan telkkari tuskin kiinnostaa asunnon tyhjentäjää olipa hän kuka tahansa. Sonyn telkku on niitä ensimmäisiä litteitä malleja ja vanhan radiomankan kuuluvuudesta ei ole takuita, minne nämä pistetään? 60-luvun lastulevyiset kirjahylly ja sohvapöytä eivät kelpaa edes kirpputorille. Suorasauma-ompelukonetta ei taatusti kukaan tarvitse, painaakin varmasti 30 kiloa. Ennen oli tapana ostaa Lapin ja ulkomaan reissulta jokin muistoesine tai tuliainen, jopa naapurille tai ainakin omille lapsille, nyt niitä pikku nukkeja, poronkarvaisia örkkejä ja muoviin valettuja ötököitä löytyy tyhjennettävän kämpän joka kaapista ja hyllystä vinot pinot.

Jonkin pikku esineen kohdalla saattaa hetken häivähtää muistikuva papparaisen innolla kertomasta retkestä mummeroisensa kanssa papukaija-puistossa Kanarialla vai missä se olikaan. 30 senttiä pitkät sukset on ostettu tekstistä päätellen matkamuistoksi joltakin Karjalan reissulta, liekö käyty siel jossain kot`puoles, siel mis mie synnyin ja minne mie aina kaipasin?

Seiniltä roikkuvat raanut, ryijyt, taulut, kobeliinit ja vanhat valokuvat, siinäpä pulmaa kerrakseen. Jokunen hieman retrolta haiskahtava valaisin, piironki tai huopahattu saattaisi jotakin perillistä kiinnostaa jos jaksaisi kysellä. Räsymattoja ovat varaston hyllyt turvoksissa ja totta kai komeron takanurkassa muovinen joulukuusi, mummo oli vanhuuttaan allerginen kuusen tuoksulle. Vai oliko tekokuusi kynttilöineen vaan helpompi ja nopeampi tökätä joulun alla pystyyn mummolan nurkkaan, kun kiire oli aina muutenkin?

Kirjahyllyjen, sänkyjen, pöytien yms. purkaminen kuljetuskuntoon ja jatkossa toimittaminen Jätekukon keräyspisteeseen on homma sinänsä. Ei-tarvittavien ja uudelleen sijoitettavien huonekalujen ja mm. pesukoneen (onneksi ei piano) kantaminen ulos kiinteistöstä ja toimittaminen uusiin osoitteisiin on itseoikeutetusti suvun ahkeralle ja innokkaalle puuha-petelle annettu tehtävä. Tehtävän hoitoon on luvattu aikaa reilusti pari vuorokautta, satoi tai paistoi. Eihän hänellä (sinulla) ole muutakaan tärkeämpää tekemistä juuri noina päivänä? Kuoroharjoitukset, konsertti, veneentervaus, moottoripyörän huolto, auton katsastus tai muu sellainen, nehän voi siirtää myöhemmäksi ajankohdaksi. Läheisesi, tutun tuttusi asunto on nyt myyty ja se pitää saada tyhjäksi heti. Muut asianosaiset ovat niin sairaita ja kiireisiä etteivät kykene tai jouda mukaan; kysy jotakin kavereistasi avuksesi! Ovat jättäneet sähköpostiin luettelon esineistä ja etukäteen kullekin luvatuista tavaroista, jotka pitää jättää sinne, kunnes ehtivät ne noutamaan.

Tarinani on osin faktaa osin fiktiota. Tähän ikään olen tyhjentänyt aika monta asuntoa, sekä perikuntien kuin vielä elävien kirjoissa olevienkin. Ennen kelpasi suurin osa tavarasta kiertoon. Minne häviävät aika ja arvot, jotka kannetaan ulos mummon mökistä, kerros- tai rivitaloasunnosta, kuskaten lopulta kirpputoreille ja jäteasemalle. Harvemmalle nuorelle tai edes vähävaraiselle kelpaa kotinsa perustaksi muu kuin uusi tai oikea retro. Retroa ja vintagea eivät ole 60–70-luvun lastulevyiset kirjahyllyt, sohvapöydät ja parisängyt, digiboxilla varustettu TV ja kasettia pyörittämätön Hitachin radiomankka. Surullista mutta totta.

Meidän rintamamiestalomme ja mökkimme varastoineen ovat täynnä vastaavaa arvotonta tilpehööriä ja roinaa. Voi perillistemme porukkaa, jonka tehtäväksi jää joskus tämän pesän selvittäminen.

Kommentit

  • Heleena

    Osaksi Retuperän retrosta pääsee eroon ilmoittamalla esim. facessa, torissa, viemällä lahjoituksena kirppikselle, pitämällä asunnossa “maksa mitä haluat” pävän. Tosin ensin pitää lajitella tavaroita ja puhutella niitä.
    Onko tarvetta vaikkapa katkenneille polkupyörän kettingeille, vaikka ne olisivat menneet rikki ensimmäisillä treffeillä. Aikamatka menneisyyteen, siis lähihistoriaan voi olla monen tavaran kohdalla vapauttava tuntemus.
    Kiistatta lajittelu ja niiden kuljettaminen vie aikaa ja jonkun euronkin. Lopputulos on kuitenkin uusi tilava varasto, väljät hyllyt ja maksuton terapia.

Jätä kommentti

*