Ikuisuusprojektit

Monella eläke-äijällä on jokin mielenkiintoinen harrastus. Suren heidän puolestaan, joilla ei sellaista ole. Harrastat ehkä politiikkaa, toinen kalastaa, on intohimoisia kuntoilijoia, voit olla jopa innokas lentokoneiden pienoismallien rakentaja.

Pappis-projekti

Pappis-projekti

Itselläni on ongelma, tekisi mieli harrastaa vaikka mitä ja niin teenkin. Ilmankos puhutaan eläkeläisten kiireistä! Erilaisia projekteja on vireillä yhtä aikaa useita. Jotkut niistä venyvät luvattoman pitkiksi ja siitä seuraa ongelmia. Tekisi mieli kirjoittaa ja kuorolaulukin kiinnostaa ja onhan meillä bändikin, HHB (Haapakoski house band). Tekeminen ei lopu, jos kunto kestää!

Kaksi esimerkkiä pitkistä projekteista: Uher 714 kelanauhuri 60-luvulta ja hieman tuoreempi Pappa Tunturi 70-80-luvun vaihteesta. Molemmat purettuina osiksi ulkorakennuksen harrasteluhuoneessani.  Olleet siinä mallissa pitkään, liian pitkään, koska niiden kasaamisessa tulee olemaan ongelmia. Ihmisen muisti kun on rajallinen ja omalla kohdallani vielä lyhytkin. Varaosien hommaaminen vanhaan Uheriin ei ole helppoa, Saksanmaalta olisi tilattava muunmuassa vetohihna-sarja ja sitä en uskalla ilman apuja tehdä.

 

 

Uher 714 ja muuta vanhaa

Uher 714 ja muuta vanhaa

 

Pappis sen sijaan on helpompi juttu, siihen löytyy osia ja tietoa netistä suomeksi pilvin pimein. Epäselvää mopo-projektissa on vain kunnostuksen taso ja tarkoitus, käyttökuntoonko vai peräti museorekisteriin? Vähän on riippunut päivästä, mihin kallistun, nyt olen päätynyt käyttökunnostukseen ja panen hieman omaa ”leimaakin” joukkoon. Erehdyksen ja onnistumisten kautta homma joskus valmistuneekin, ehkä? Ihan toinen juttu on, mitä katsastuskonttorilla sanovat aherrukseni tuloksesta, mikäli sinne asti joskus pääsen.

 

 

 

 

Kolmas, vuosia jo melkein aloitettu projekti, on ulkorakennuksen kattoremontti. Olen edistynyt sen verran, että kävin viime viikolla ostamassa portaat, jotta pääsen katolle tutkimaan vauriot. Rankkasateella vesi tippuu liiterin halkopinoon. Mikäli homma vielä siirtyy, on vaarassa tulla vedet niskaan askartelutilaankin ja jo aiemmin mainittujen projektien tekeminen vaikeutuu entisestään, luulen niidenkin viivästyvän kesän yli ”kiireiden” takia. Tiedäthän lomalaiset, mökki- ja kalareissut ja sen semmoiset.

Toinen takajalka ja selkä sallivat päivää kohti vain tietyn aherrusajan ja jonakin päivänä katolle ei ole lainkaan menemistä. Kukapa tolkun kunnossa oleva joutaa talkookaveriksi ja ketä ilkeäisi kysyäkään, kun itsestä ei ole juuri vastapalvelun tekijäksi.

 

tikaportaita myöten taivaaseen

Tikaportaita myöten taivaaseen

Joskus keskeneräiset ja tekemättömät hommat käyvät rasittaviksi, vaikka olisivatkin vain niitä eläkepäivien ajanviettoprojekteja.

 

Ennen niin matala ja loiva katto on ajansaatossa muuttunut korkeaksi ja jyrkäksi. Portaat ovat hyvin huterat, vaikka metallia ovatkin! Olisiko vika sittenkin remontin tekijässä?

Jätä kommentti

*