Sopeutumiseläkeläisen ajatuksia

Nousin vanhaan hyvään aikaan kovalla työllä, isolla velalla ja ystävien avustusten saattamana eduskuntaan. Olen nyt toistaiseksi työtön tai ainakin työkyvytön, ollut pitkään ja tulen kai aina olemaan. Onneksi silloin mukana ollessani ja päättämässä omista eduistani Arkadianmäellä, keksimme tämän sopeutumiseläkkeen. Tiputtuani muutaman työntäyteisen kauden jälkeen noista kehnosti palkatuista edustushommista, eläkkeestä on ollut suuri apu sopeutumisessani työttömyyteen, joutenolooni.

En ota kantaa juuri nyt keskusteluissa olevien entisten kansanedustajien ko. eläkkeisiin asiain ollessa kansan vaatimuksesta tutkittavana. Lainaan tähän ilmaisua, jota harrastavat kansaa liehitelläkseen ja laineita tyynnytelläkseen muun muassa nykyinen oikeusministeri Häkkänen, sekä rahamisteri Orpo, jotakin näille sopeutumiseläkkeille pitäisi tehdä. Kyseisen edun saajana ja nauttijana en halua muutenkaan kommentoida asiaa.

Harrastelen nykyään tietenkin oman firman pitoa ja olen lisäksi joutessani palkattomana apulaisena, joulutonttuna ja  juoksupoikana sukulaisteni afääreissä. Minkä minä sille mahdan, jos he omasta yltäkylläisyydestään, ylimääräisistä tuloistaan ja hyvää hyvyyttään sitten tyrkyttävät minulle näin joulun alla vaikka vähän fyrkkaakin lasten lasten joululahjain ostoon. Ei tällä pienellä, muutaman tonnin sopeutumiseläkkeellä rakkaille jälkeläisilleenkään pysty edes joululahjoja hommaamaan.

100.000 euroa vuodessa on pieni lisäraha ja apu osinkoina, ylimääräisenä pikku tulona ja taskurahana tämän sopeutumiseläkkeen lisäksi. Itsenäisyyspäivän juhlissa, rotary-kerhossa ja vapaamuurareissa tapaamieni kolleegoiden ja vertaisteni keskuudessa, minun verokalenterissa näkyvät tulonihan ovat pienimmästä päästä ja ei minulla ole veroparatiiseissakaan juuri kummoisia talletuksia saati firmoja.

Köyhä kansa on kateellinen. Aina pitää somessa ja roskalehdissä olla joku meistä ahkerista, vihreällä, itse hankitulla oksalla istuvista tikun nokassa haukuttavana. Ylekin on MOTteineen ja uutisineen sortunut eliittimme parjaamiseen. Nyky poliitikoista ei ole mihinkään, kukaan ei uskalla iskeä nyrkkiä pöytään ja panna Ylen hallintoneuvostoa ja Julkisen sanan neuvostoakaan kuriin.

Tekisitte köyhät jotakin asemanne eteen, edes töitä! Odottelette ja nautitte Kauniita ja rohkeita telkusta katsellen yhteiskunnan teille tarjoamia etuuksia sohvallanne löhöten. Ei sitä ennenkään makaamalla jyviä laariin satanut!

Jätä kommentti

*