Suntio käselikössä

Tänä päivänä ei ole helppoa olla poliitikko eikä kapiainen. Lipsautappa jotakin jonkun mielestä ei-asiallista tai syvältä tunteista tullutta, vähemmän harkittua tekstiä suustasi tai kynästäsi tai pistä alaistesi keskinäiset kähistelyt vain kännäilyjen piikkiin ja hipaise villaisella, niin kuinkas äijän käy? Olet kohta lööpeissä ja pahimmassa tapauksessa käräjillä, jopa hovissa.

Media keskittyy entistä enemmän paskan julki tuomiseen kuin hyvän etsimiseen. Löytyykö kohta ainutta ihmistä luottamus, julkisiin ja vastuullisiin tehtäviin, josta ei tongittaisi jotakin lööppeihin kelpaavaa ja julkisuudessa reposteltavaa soopaa, somesta tätä löytyy ainakin ja ns. kertausharjoituksista. En puolustele Puolustusvoimien upseereita, vasta valittuja kansanedustajia enkä muitakaan ”väärintekijöitä”, parempi harkinta heillä olisi ollut paikallaan sanan kuin kynän käytössäkin. Onko joku jolta ei joskus lipsahda?

Usein tölväisyijen ja asiattomuuksien vaikuttimena, estojen ja asiallisen käytöksen poistajana on meille niin monille maistuva viina. Viisasten, mutta myös spontaanisti lausahduksiaan lausuvien miesten juoma. Juovatko naiset sivistyneemmin?

Miesten kesken, siis äijäporukoissa riemujuoman aiheuttamat sanan- ja tunteenpurkaukset selvitellään tai ainakin ennen selviteltiin porukan sisällä, joko sopimalla tai joskus nyrkein kompromissi etsien, lopuksi kättä päälle tarjoten. Jollakin silmäkulma punoitti, oli jopa ukkoskuuron värinen illanvieton jälkeen. Tuliko törmättyä karjalaiseen mäntyyn tai polkupyörän suuntavinkkariin, mutta harvemmin asiasta jälkeen päin luettiin paikallislehdistä tai kuultiin Yle-1:n uutisissa, käräjistä puhumattakaan, korkeintaan seuraavissa vastaavissa pippaloissa hieman muisteltiin ja naureskeltiin, että olipa silloin hyvät juhlat – kai muistat?

Olen(ko) täys tollo vai mitä muuta laatusanaa käyttäisin itsestäni, sivistyksestä en omalla kohdallani ainakaan puhu, kun en ymmärrä tätä suuntausta tuoda julki ”kaikki”, käräjille ja oikeussaleihin mitä pienimmät hoopoilut, olkoonkin joku törttö ja törttöillyt jos kyse on ”vain” sanan säilän käytöstä.

Minä osaan törttöillä jopa selvin päin. Humalassa törttöilyistä ei ole lähiaikoihin kokemuksia, osaan hölmöillä luultavasti päissänikin. Toilailuistani kärsivät nykyään onneksi enää harvemmat, työelämä ja luottamustoimet ovat taakse jäänyttä elämää. Ikäväkseni en ole päässyt eroon ihan kaikista sammakoista ja suorasukaisista tölväisyistäni jonkinmoisista yrityksistä huolimatta ja huono olen pyytämään anteeksikin, myönnettäköön.

Miltä kuulostaisi mainosmielessä paikallislehden etusivun seuraavanlainen ”lööppi” kesän kotikylän bändikeikan alla ja pieni kertomus takasivulla?

Suntio käselikössä peleineen ja vehkeineen”

Sunnuntaina Kotamäkeen seuroihin mennessään havaitsi seurakunntamme pastori Paavilainen HHB-bandin solisti/ komppikitaristin (huom. srk:n evp suntio) Partaharjuntien varrelta ojasta nurin menneenä soittimineen ja mopoineen. Muusikkomme matka bändin harjoituksiin kaverin mökille sai ikävän päätöksen. Valitettavasti liian aikaisin aloitettujen harjoitusjuomien nauttiminen johti edellä kerrottuun haveriin. Vakavammalta loukkaantumiselta onneksi vältyttiin, mutta musikantillemme kovin rakas kitara-vanhus kärsi haverin yhteydessä pieniä vaurioita. Kesän keikka kyläjuhlilla toteutunee suunnitellusti, aikaa kitaran korjaamiseen ja henkisten vammojen parantelemiseen lienee kylliksi.

Jätä kommentti

*