Tavallinen elämä, ketä kiinnostaisi?

Lähiaikoina on julkaistu useita suomalaisten julkkisten elämäkertoja ja ns. välitilipäätöksiä. Viimemainituissa kerrotaan alle nelikymppisten tähän asti eletystä elämästä ja paljastetaan jopa aiemmin medialta salassa pysyneitä tapahtumia, siis hurjaakin hurjempaa elämää. Harrastajatuhertajankin mielessä on käynyt oma elämäkerta, vaikka elämää lienee vielä eletyn 67 vuoden jälkeenkin?  Jari Tervoa vai nuoremman polven kirjailijoista Antti Heikkistäkö kysäisisi avuksi, ellen ihan itse kirjoittaisi? Mahtaisivatko edes nuo ammattilaiset löytää meikäläisen elämästä mitään mielenkiintoista kerrottavaa, että vuoden bestselleriksi asti?

Pari mukulaa on huusholliin aikanaan ilmestynyt vaimon hyvällä avustuksella, kasvaneet lähes kasvattamatta ja paikkansa yhteiskunnassa löytäneet ja mikä parasta näin ukin silmissä ja sydämessä, suku on jatkunut tähän mennessä kolmen lapsen lapsen muodossa. Tietääkseni en ole pahemmin ketään loukannut, enkä isompia ilkeyksiäkään harrastanut. Humala- ja huumepäissäni (ei ole koskaan edes tarjottu saati käytetty) en ole rikoksiin ryhtynyt. Vieraissa juoksut, törmäilyt eri elämänaloilla ovat jääneet vähiin. Mielikään ei ole toistaiseksi niin paljoa sairastellut että laitoshoitoon olisi tarvinnut turvautua. Mitä sitten? Muutaman kerran on kremppapaikkoja lasaretissa korjailtu, mutta hengissä ollaan.

Ei osattu Kari Tapiosta kirjaa ja elokuvaa tehdä ilman viinan huuruja ja vieraita naisia, eikö asiaa olisi riittänyt muusikon urasta ilman läträämistäkin? Entä Vesku Loirin elämäkerta, enemmän on keskustelua herättänyt miehen naisseikkailut, niistä kerrotaan kaikki mahdollinen kenen kanssa, missä ja miten. Lieneekö miehen monitahoisesta urasta kirjassa kerrottu lainkaan, ainakaan lööppeihin asti siitä ei ole riittänyt? Myönnettävä, tässä asiassa olen vain kuulopuheiden ja median varassa, kirjaa en ole lukenut, ehkä sitten joskus? Tällainen julkisuusko ihmisiä vain kiinnostaa, sääliksi käy se rallikuskikin, joka melkein onnistui parisuhteessaan?

Minussa ei ole noilla perusteilla mitään kiinnostavaa? Ei taida keskitien tallaajasta, omillaan melko siistiä elämää eläneestä, eläkeikään ehtineestä suomalaisesta äijän tursakkeesta olla kirjan väärtiksi, vaikka sen kirjoittaisi itse Aleksis Kivi tai Antti Tuuri.

Naisseikkailuistani ei löytyisi kahta riviä enempää kerrottavaa, ennen tämän ainoan oikean löytymistä, pidin muutamaa tyttöä kädestä kiinni ja pussaaminenkin oli ujolla miehellä tiukassa, ainuttakaan avioeroa tai isompaa parisuhdekriisiä ei ole kohdalleni osunut. Suurin ansio elämän sujumiseen vähintäin tyydyttävästi lienee sekin puolison, joka on sietänyt näinkin kauan keskinkertaisuuttani ja kanssani elettyä tapahtumaköyhää elämää.

Jos sinua kiinnostaisi jostakin ihmeen syystä minun olemattomat seikkailuni naisrintamalla ja tähän astiset vähäiset aikaansaannokseni, niistä ei kirjoiteta Ari-pojan elämäkertaa. Jotakin löytyy kuitenkin ”ariukki”-plogiteksteistäni ja niissäkin ehkä mielenkiintoisinta lienee elämä vanhalla kotikylälläni Haapakoskella, joka on vanha ruukkiyhdyskunta Pieksämäen pohjoispuolella. Kirjoitelmissani löytyy tarinoita 50-luvulta alkaen aina tähän päivään asti. Jos kiinnostuit kurkkaa:

https://ariukki.wordpress.com/

Jätä kommentti

*