Erakoksi, uutispiiloon? Tämä vaihtoehto on käynyt mielessäni tässä ajassa monta kertaa. Jos minulla ei olisi läheisiä ihmisiä, joille koen olevani tärkeä, saattaisin valita erakkotien loppu elämäkseni tai ainakin vähäksi aikaa.
Maailman tilanne tällaisenaan ja uutistulva kaikesta pahasta ja ihmiskunnan hulluudesta ahdistaa minua suunnattomasti, eikö sinua?
On ennenkin eletty ankeita aikoja ja ihminen on ollut iät ajat yhtä pöljä kuin tänä päivänäkin. Pandemioita on tullut ja mennyt. Hulluja johtajia on noussut aiemminkin valtioiden ja pienempienkin joukkojen johtajiksi. Tieto vain ei ole tullut näistä pöljyyden ilmenemisistä sillä vauhdilla ja määrillä nähtäväksemme, kuultavaksemme ja luettavaksemme kuin nyt. Tähän tietoon, jos tätä sellaiseksi sanotaan, on suhtauduttava äärimmäisellä kriittisyydellä. Mikään ei ole läheskään aina niin kuin me tarjotun tiedon ja informaation näkemisen, kuulemisen ja luetun perusteella ymmärrämme. Onko todellisuus parempi vai huonompi kuin joskus silloin vanhaan hyvään aikaan, en mene sanomaan. On äärimmäisen vaikea erottaa oikea tieto suolletun soopan keskeltä. Suoranaista valehtelelua ja vähintäin vääristeltyä ja tarkoitushakuista, sanotaanko sitä disinformaatioksi tai valeuutisoinniksi, tuotettua potaskaa on joka paikka täynnään. Kaiken kukkuraksi maksamme saamastamme mukatiedosta melkoisesti rahaa erilaisten laskujen ja maksujen muodossa, joko suoraan tai välillisesti vain lisätäksemme omaa pahaa oloamme. Montako positiivista uutista tai juttua päivän iltapäivälehdessä on tai edes päivittäisessä lukemassamme sanomalehdessä, telkkari- tai radiouutisista puhumattakaan, ainakaan mieleen noista myönteisistä uutisista montaa ei jää.
Olemmeko kiinnostuneita ja miten tärkeäksi ajattelemme jokaisen väärinkäytöksen tai valheen, josta joku poliitikko tai virkamies on jäänyt kiinni? Haluanko tietää joka ainoan hukkuneen tai ihan siinä hilkulla olleen pilkki- ja verkkomiehen, moottorikelkkaijijan tai hiihtelijän tollon, joka menee tietoisesti, selvin päin tai humalassa hukuttamaan itseänsä olemattomille jäille? Miksi sinua kiinnostaa montako kertaa joku laulajahörhö on kärynnyt huumeista tai hyvinvointialayrittäjä on eronnut avio- tai avoliitosta? Kuinka monesta rikoksesta joku poliisipäällikkö, saati taparikollinen on saanut tai saamassa tuomion ja kuinka pitkän? Monestiko kokkinelonen tai standup-koomikko on laihduttanut ja taas lihottanut itsensä siihen kuntoon että on ostettava isompi tila-auto mahtuakseen siirtymään seuraavan tositv-ohjelman filmauspaikkaan päästäkseen esille esittelemään seuraavaa ilosuru-uutista onnistuneesta tai epäonnistuneesta yrityksestään päästä eroon ongelmakiloistaan, esille ja julkisuuteen.
Jos tuo kaikki sinua kiinnostaa ja ostat joka päivä IL tai IS-lehden tai vähintäin selaat niiden nettiversiot, sinä olet kuin minä. Kolmet TV-uutiset illassa katson ja muutamat uutis- ja ajankohtaiset ohjelmat radiosta tulee kuunneltua, ihmekö tuo jos ahdistaa. Rupeaisinko ja alkaisitko sinä erakoksi ja uutissulkuun muutamaksi päiväksi, noin kokeeksi? Miten maailma ehtisi muutaman päivän aikana muuttua, varsinkin kun en siihen pääsisi tai edes haluaisi noiden erakkopäivieni aikana millään tavoin vaikuttaa? Jospa maailma olisi muuttunutkin paremmaksi elää ja olla, kun jätin sen omalta osaltani vähäksi aikaa rauhaan ja sähläämättä.
