VÄLIMEREN RISTIAALLOKKOA

VÄLIMEREN RISTIAALLOKKOA

Suomi on päättänyt ottaa 792 pakolaista ja turvanpaikanhakijaa Välimeren eteläpuolelta tulleista 55000 henkilöstä. Kokonaisuudesta Suomen osuus on 1,44% kun väestömme osuus EU:sta on 1,08% vuoden 2012 tilaston mukaan. Humanitaarinen sivistystasomme ylittää näin – suhteellisesti laskettuna – keskimääräisen tason EU-maista. Tietoa muiden maiden vastaanottamista määristä ei suomalaisesta mediasta löydy vaikka olemme EU:ssa. Ei edes YLE:n uutisista, vaikka lain (1380/1993) mukaan yhtiön pitäisi erityisesti ottaa ohjelmistossa huomioon tasa-arvo näkökohdat.

Perussuomalainen Simon Elo haluaisi käännyttää maahanpyrkijöiden laivat Välimerellä ja sisäministeri Petteri Orpon (kok) mielestä oleellisinta olisi hoitaa ongelmat lähtömaassa. Simon Elon mielipide on samanlainen kuin Gambian presidetti Jammehilla, joka katsoo lisäksi että Euroopan maiden houkuttelevan afrikkalaisia voidaakseen sitten ajaa heidät takaisin. Tietämättään hänen ja perussuomalaisten mielipiteet ovat monessa muussakin asiassa samankaltaisia.

Kaikkia Välimeren yli tulleita ja tulevia pyrkijöitä yhdistää yksi tekijä: nälkä.

Jokainen Europpaan päässyt ja pyrkivä on tarkkaan harkinnut tekonsa syyt ja seuraukset. Ei ole tämän henkilön virhe, jos hänellä on ruusunpunaiset kuvitelmat Euroopasta. Ne johtuvat hänen kotimaansa mediatarjonnasta ja jo täällä asuvista sukulaista tai ystävistä jotka epäsuorasti liiottelevat oloaan Euroopassa. Tänne pyrkivä ei kuulu – taloudellisesti katsoen – hyväosaisiin puhumattakaan siitä että kuuluisi edes ns. keskiluokkaan omassa maassaan. Nälkäinen ihminen – myös koulutettu – on epätoivoinen, uskoo mitä vain ja usein myös syö mitä vain suuhunsa löytää.

Afrikkalaisia tulijoita yhdistää myös se että hän on syntynyt ja kasvanut maassa joka on ollut siirtomaavallan alainen ja päässyt siitä irti vasta muutama vuosikymmen sitten. EU:ssa näitä entisiä kolonialisteja ovat mm. Iso-Britannia, Ranska, Portugali. Eikö voisi ajatella että kaikki entiset kolonialistit kantaisivat viimeistään nyt valtaosan vastuunsa entisistä siirtomaistaan tulevista turvapaikanhakijoista?

Eivät entisten siirtomaiden hallinnon jäljet ole kadonneet entisistä alusmaista mihinkään. Niitä löytyy myös Suomen valtarakenteista. Afrikan valtioissa ne näkyvät hallinnossa kuten demokraattisten periaatteiden huonosta juurtumisesta, Ihmisen käyttäytymisessä, joka ei tiedosta jokapäiväisessä elämässä oikeuksiaan vaan
pikemminkin alistuu kohtaloonsa. Koulutuksessa jossa esimerkiksi oppikirjat peruskouluihin toimitetaanedelleen entisestä emämaasta. Tosin osan niistä on kirjoittanut henkilöt jotka ovat monta vuotta työskennellet alkuperäiskansan parissa. Mutta on myös oppikirjoa jotka on tehty entisen emämaan kuulttuuritekijöiden mukaan. Ei ole ihme että oppilailla ei ole itse-ohjautuvuutta tai omatoimisuutta kun opetus edelleen perustuu valtaosin behaviorismiin.

Välimeren yli tulleita v. 2015 oli ensimmäisen kuutena kuukautena 83% enemmän kuin vastaavasti edellisenä vuonna. Afrikassa oli v. 1950 vain 230 milj. asukasta kun niitä tänään v. 2015 on 1,2 mrd. Tulevaisuudesta UNESCO raportoi tulevan 35 vuoden aikana Afrikassa syntyvän 1,8 – 2 mrd lasta. Näistä kolme kymmenestä syntyy hauraisiin ja konfliktialttiisiin olosuhteisiin. Mitkä ovat näiden lasten oikeudet ja olemassolon ehdot? Ei liene vaikeata laskea kuinka moni heistä pyrkii aikanaan Europpaan?

Olisiko aika aloittaa keskiajalta periytyvä valtioidemme rajojen purkaminen ja toteuttaa todellista globaalisuutta, joka ei perustu kansalliseen ajatteluun ja edunvalvontaan? Maapallomme on yhteinen ja kuuluu kaikille. Viime vuosien kehitys on vienyt meidät vaiheeseen, jossa sen kehittäminen on mahdollista globaalisesti ja valtiolliset rajat voidaan hallitusti purkaa.

Jaakko Kuldvere

Jätä kommentti

*