Paavo -rauhan mies

Paavo –rauhan mies   Niin se vain oli. Paavo asui Vaalan kunnan Säräisniemen kylässä, oli paitsi seurakunnan suntio ja haudankaivaja, kirkkokuorolainen ja kunnallispolitikko sosialidemokraattien riveissä, hän oli meidän naapuri yhdessä Martta vaimonsa      ja viiden lapsen kanssa. Lapset olivat paljon meitä vanhempia, nuoria jo, ja muistikuvissa välkkyy muun muassa Wartburgin käyntiin työntämistä aamun talvipakkasilla ennen kouluun […]

Lue lisää

Hyvä mieli vapaaehtoisesti -vapaaehtoisena

Meillä Varkaudessa alkoi joitain viikkoja sitten seurakuntamme toimintana Lapsiparkki, torstaisin pari tuntinen hoitoa alle kouluikäsille; jotta äiti tai/ja isi pääsisi vaikka kauppaan. Kun oma 9-vuotiaani kuuli tästä hän mietti, että millaistahan tuo toiminta on. Ehdotin hänelle, että entä jos menisit sinne vapaaehtoisena lasten leikittäjänä mukaan? Ja niin hän meni, viimeviikolla ensimmäisen kerran. Rohkeasti, uuden äärelle. […]

Lue lisää

Kristus nousi kuolleista! Kiitos samoin!

Olen aiemminkin kirjoittanut kirkollisista tavoista, joita etenkin meillä ortodoksisessa kirkossa on riittämiin. Tavat eivät ole vain ”vanhoja tapoja” ilman merkitystä, vaan jokainen ristinmerkki ja maahan kumarrus sisältää teologisen merkityksen, toki monen liturgisen tavan teologinen sisältö saattaa jäädä usein tuntemattomaksi. Kirkollisten tapojen keskeisin tekijä on tehdä usko, siis se mihin minä uskon ja mikä minulle on […]

Lue lisää

Onnellinen kansa

Suomalaiset kokevat itsensä onnellisemmaksi kuin monien muiden kansojen edustajat. Tätä ei kyllä ihan heti arvaisi, kun kuuntelee ihmisten valituksia ja vuodatuksia vastoinkäymisistään. Tai vaikkapa siitä, että lunta on liikaa. Viime vuosina on totuttu kyllä valittamaan liian vähästä lumesta. Niin, aina taitaa löytyä jotakin, mistä voi valittaa. Onko se sitten niin, että me löydämme keskustelun pohjaksi […]

Lue lisää

Oltaisko yhdessä ihminen

Kuulenko kenenkään sanovan, että olen yksinäinen? En. En juurikaan edes diakoniatyössä, vaikka asian toteaminen tai kertominen voisi tuoda avun yksinäiselle. Häpeän tunne omasta yksinäisyydestään. Tuosta saa hyvän itseään toteuttavan kierteen päälle, kun yrittää uskotella itselleen, ettei yksinäisyyttään tarvitse hävetä, ja samanaikaisesti tuntee itsensä jotenkin vialliseksi ihmisten silmissä. Yksinäisyys on pahaa oloa ja ahdistusta siitä, etteivät […]

Lue lisää

Virpominen – uskonnollinen mutta ei ryppyotsainen perinne

Viikko ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita eli virpopyhää. Noidiksi pukeutuneilla, pannujen ja korien kanssa kulkevilla virpojilla ei ole paljoakaan tekemistä sen iloisen perinteen kanssa, joka on karjalaiskylistä siirtynyt muuallekin Suomeen. Virpomiseen tarvitaan pajunoksa, jonka jokainen koristelee parhaansa mukaan. Kaikille virvottaville varataan oma oksansa. Kevään ensimmäisellä elämään puhjenneella kukalla, pajunkissoja täynnä olevalla oksalla toivotetaan tuoreutta ja terveyttä […]

Lue lisää

Ristis’ anoja – rakkaudesta kärsimykseen

“Kärsi, poika, kärsi, kirkkaamman kruunun saat” on sanontoja, joita en ole enemmälti jäänyt arvostamaan. Ensiajatukseni on kummeksuva. Miksi kärsimys nostetaan jotenkin ihannoitavaksi? On olemassa kärsimyksen ihannointia tai ainakin vääränlaista hyväksymistä. Olipa se tietoista tai yleensä varmaan melko tiedostamatonta, voidaan sillä ehkä saada aikaan turvallisuuden tai ymmärryksen tunnetta. Epäilemättä ilmiö kuitenkin enemmän tuhoaa ihmistä, kuin kantaa. […]

Lue lisää

Aitoa iloa, kultaista eloa, yhteistä juhlaa

Katselen juuri suoraa lähetystä Vieremältä. Väkisin omaankin silmään pyrkii kyyneleet; voi onnen hetkiä mitkä savon oma poika Iivo meille taas antoi. Miten yksi voitto taas yhdistää, koko Suomea. Eikä taatusti jätä ketään kylmäksi, ei edes vannoutuneimpaa urheilunvihaajaa. Mietin mielessäni Iivon taikaa. Kuuntelen haastattelua. Siellä puhuu naapurin poika. Vilpitön ja jalat maassa oleva, aidosti onnellinen niin […]

Lue lisää

Pyhä Henki ja nuorten talvipukeutuminen

Kirkoilla on, kuten hyvin tiedämme, teologisia näkemyseroja, ja eroja löytyy myös hallinnon puolelta. Tammikuisen ekumeenisen rukousviikon perinteinen ristisaatto kulki Alavan kirkolta Tuomiokirkkoon. Kuten edellisinäkin vuosina, ristisaattoon eli marssiin Kuopion keskustan halki piti luonnollisesti hakea lupa poliisilta. Kerroin tästä kanssamarssijoille, alkumatkan vierelläni marssineille luterilaisen seurakunnan kirkkoherralle ja metodistikirkon pastorille, että täytin monisivuisen kaavakkeen poliisille. Sanoin vielä, […]

Lue lisää

“Itkekää itkevien kanssa, iloitkaa iloitsevien kanssa”

Olen saanut olla pappina Kuopiossa yli 23 vuotta. Tämä työ on palkitsevaa. Saan kohdata hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä. Saan jakaa ilot ja surut, kuunnella ja rohkaista. Saan käydä ihmisten kotona jakamassa sairaan ehtoollista, pohdiskella uskosta ja Raamatusta nousevia kysymyksiä ja toimittaa jumalanpalveluksia. Saan olla erilaisissa tapahtumissa mukana edustamassa seurakuntaa ja pitämässä siellä hartauksia. Ennen […]

Lue lisää

Nainen vaietkoon seurakunnassa, ja muita hyväksi havaittuja tekosyitä

Mitä teit silloin, kun #metoo -kampanja käynnistyi lokakuisena sunnuntaina viime syksynä? Heti, kun tajusin mistä on kyse, kun olin nähnyt kyseisen hashtagin aivan liian monen ystäväni Facebook-seinällä, naputtelin sen myös omalle seinälleni. Niin minä tein. Lähipiirini nuoret miehet testosteronihöyryissään koskettelivat minua sopimattomalla tavalla, samalla, kun kehossani alkoi näkyä naiseksi kehittymisen merkkejä. Kukaan ulkopuolinen ei asiaan […]

Lue lisää

Pitääkö olla huolissaan?

Sivistys on katoamassa ja Pisa-tulokset sen kuin huonontuvat. Facebook koukuttaa ja sen käytöstä joudutaan välillä pitämään lomaa. Ihmiset voivat huonosti, vaikka elintasomme on parempi kuin koskaan. Hesalaiset joutuvat seisomaan länsimetrossa ja presidentti valitaan jo ensimmäisellä kierroksella. Pitääkö olla huolissaan? Blogin otsikko on kopioitu television viihdeohjelmasta, joka pohtii pilke silmäkulmassa mitä kummallisempia kysymyksiä. Itse kukin mietimme […]

Lue lisää

Rainasta rakkauteen

Tulkitsin väärin erään otsikon Yle Areenan kuvavirrassa. Silti jäin katsomaani heti koukkuun, ja kun vielä osoittautui, että kyseessä on moniosainen sarja, menikin tuon roskan kanssa sitten useampikin ilta. Ai, miten niin “roskan”? Näyttelijät olivat tehneet ammattitaitonsa likoon laittaen hienoa työtä. Kaikki tapahtui kuin oikeassa elämässä voisi joillekin tapahtua. Tilanteisiin oli helppo samaistua. Mutta sisältövalinnassa oli […]

Lue lisää

Myytävänä minun työ/ Jyrki Kiukkonen Pielaveden seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Myytävänä minun työ Olen Jyrki, 54v. mies, ja uusi Ristisanoja -palstan bloggaaja. Takana on luja putki rilluvuosien.  Kyllä, olen tehnyt liki 30 vuotta työtä nuorisotyönohjaajana pienessä seurakunnassa, joka viimeiset 5 vuotta on kuulunut isompaan seurakuntayhtymään. Tämän viikon nuorteniltaan osallistuneet nuoret ovat niiden nuorten lapsia joita paimensin     90 -luvun alussa rippikoulussa. Hölmöltä tuntuu kirjoittaa näin, mutta […]

Lue lisää

Kuka pitää huolta perheestä?

Uusi kirjoittaja täällä huutelee ja aloittaa jokseenkin monimuotoisella kysymyksellä. Kysymyksellä, joka omassa elämässäni on lapsen sairauden kautta ollut esillä ihan liian usein. Kysymyksellä, joka lapsiperheköyhyyden ja kahtia jakautuvan yhteiskuntamme kohdalla yhä useammin kuuluu, liiankin monelta taholla. En tässä ensimmäisessä kirjoituksessani kuitenkaan lähde merta edemmäksi kalaan, vaan puhun omasta kokemuksesta ja juuri tämän keskiviikko illan tunteista […]

Lue lisää

Elämän vuosi-inventaario

En osaa sanoa, onko se nyt kovin kirkollista tehdä uudenvuodenlupauksia, mutta omalta osaltani asia ratkesi helposti: joulunpyhinä alkanut flunssakuume ei hellittänyt vuoden vaihtuessa, joten energiaa riitti pelkästään nukkumiseen, ei lupausten tekemiseen. Vuoden vaihtuminen uuteen voi olla monen uuden asian alku. Se voi olla myös monen uuden asian nopea loppu. Keltainen lehdistö taitaa joka vuosi udella […]

Lue lisää

LAPSEN VIATON KÄRSIMYS

Sata vuotta sitten lapsia huutokaupattiin Suomessa Viattomien lasten päivänä 28. joulukuuta. Kunnan järjestämässä tilaisuudessa orvoksi tai muuten elatusta vaille jäänyt lapsi annettiin perheeseen, joka vähiten vaati lapsesta elatusmaksua. Huutolaislapsen osa oli karu. – Kyllähän sen tietää, etteivät ne kodin veroisia olleet. Eräässäkin talossa jouduin pienenä tyttönä tekemään navettatöitä ennen kouluun lähtöä. Näin korkeaan ikään ehtinyt […]

Lue lisää

Rallikarjala

Minulla on puoliksi karjalainen geeniperintö, mutta suuni ei tunnista sitä. Olen yrittänyt harjoitella karjalan kielen ääntämystä toisen joulupäivän liturgian televisioinnin nauhoitusta varten, mutta suustani tulee pelkkää rallikarjalaa! Ja tällä kielitaidolla esiinnyn televisiossa! Viime vuosina uuden elämän saanut karjalan kieli on aiheuttanut meille karjalaiset sukujuuret omaaville papeille uuden haasteen, jopa paineita. Opetellako uusi kieli? Tuttuhan se […]

Lue lisää

Voihan sote ja seurakunta!

Sote-uudistus on aihe, joka tätä nykyä pursuaa ovista ja ikkunoista. Joillakin se saattaa jo purkautua savuna ulos korvista. Aivan yksinkertainen kuvio ei kyseessä kaikesta päätellen ole, vaikka uudistuksella muun muassa hallinnollisten rakenteiden yksinkertaistamista tavoitellaankin. Aika näyttää, miten sote-soppa kypsyy ja kehittyy aikanaan palveluiden käyttäjien ja alan työntekijöiden lusikoitavaksi. Syyskuussa aloitin sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot. Voitte […]

Lue lisää

Mitä historia opettaa?

Suomi on satavuotias. Takana on nousujohteinen kehitys. Moni ei olisi uskonut vielä sata vuotta sitten, että Suomi olisi joskus koulutuksen kärkimaa ja monessa asiassa maailman huippuluokkaa. Kansalaissotien aikaan olisi naurettu ajatukselle, että olisimme joskus tilastollisesti yksi maailman onnellisimmista kansoista. Suomen ortodoksinen kirkko sai itsenäisyyden hiukan kotimaata myöhemmin. Valtio tunnusti Suomen ortodoksisen hiippakunnan kirkoksi vuonna 1918 […]

Lue lisää

Tik-tak kello käy

Vuosikello alkaa suunnistaa loppuaan kohti, tai ainakin sellainen tunne minulle tulee joka vuosi, kun lähestymme ensimmäistä adventtia. Vaikkei vielä olekaan ns. tilikauden loppu, niin vuoden loppua kohti ihminen alkaa katsella elämäänsä, mitä sain aikaan tänä vuonna? Jokunen blogi kirjoitus on tullut ainakin kirjoitettua vuoden aikana, nyt remmiin astuvat uudet kirjoittajat- heille innostusta ja voimaa tähän […]

Lue lisää