”Joululaulut ovat keskeinen osa suomalaista joulunviettoa”, kirjoittaa musiikinhistorian tutkija Reijo Pajamo teoksensa Taas kaikki kauniit muistot alkusanoissa. Joululauluja on tehty Suomessa poikkeuksellisen runsaasti ja siitä saamme kiittää kansakoulujen kuusijuhlia. Samoihin juhliin ovat mahtuneet -ja mahtuvat edelleen- niin tontut kuin seimikuvaelmat, vaikka arvomaailman ääripäät kovasti hanttiin laittavat.

Tuskinpa tiesi kanttori Matti Heroja millaiseen kultasuoneen hän osui aloittaessaan aikanaan joululaulutilaisuudet Hyvinkäällä. Kauneimpia joululauluja on laulettu Suomen kirkoissa vuodesta 1973 eikä loppua näy. Monelle joulun vietto alkaa juuri näistä yhteislaulutilaisuuksista. Kauneimpia joululauluja lauletaan pääasiassa kirkoissa, mutta joululauluja lauletaan myös palvelutaloissa, työpaikoilla ja baareissa.

Monet kauneimmista joululauluistamme ovat peräisin viime vuosisadan vaihteesta. Uudempien tulokkaiden on vaikea päästä kestosuosikiksi tähän joukkoon. Kauneimmaksi joululauluksemme on toistuvasti äänestetty Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana tulleista lauluista ikivihreiden kategoriaan ovat nousseet vain Tulkoon joulu, Sydämeeni joulun teen ja Taivas sylissäni.

Joulun odotusaika on myös konserttien sesonkiaikaa. Monet kuorot ja artistit pitävät omat joulukonserttinsa ja ruuhkaa riittää kirkoihin ja konserttisaleihin. Yksi haluaa kuulla suosikkilauluyhtyettään, toinen joululauluja raskaammalla poljennolla. Kuoromusiikilla on omat ystävänsä, laulajilla faninsa ja klassisen musiikin kuuntelijat tarvitsevat annoksensa Bachin Jouluoratoriota, Händelin Messiasta tai renessanssiajan polyfoniaa. Yleisöä riittää kummasti kaikkialle, mikä näkyi mm. viime maanantaina, jolloin Radion sinfoniaorkesteri veti Kuopion musiikkikeskuksen salin ääriään myöten täyteen samaan aikaan kun Kuopion tuomiokirkko pullisteli yleisöä Toivala apu -konsertissa.

Joulua edeltää kahden kirkon työntekijäryhmän ruuhkahuippu. Joululauluja ei nimittäin lauleta ilman kanttoria eikä kirkot ole kuosissa ilman vahtimestareita. Kanttori tai vahtimestari ei ehkä herkisty 80. kuukauden sisään soitetusta Maa on niin kauniista yhtä paljon kuin sairaalasängyssä aulaan laulamaan kuljetettu vanhus tai omaisensa vastikään menettänyt laulaja, mutta hän tietää olevansa toteuttamassa paljon enemmän kuin ruuhkaa kirkossa.

 

Tämä on viimeinen postaukseni Ristisanoja-blogissa tällä erää ja ensi vuonna kirjoituksia jatkaa tilallani uusi kirjoittaja. Kiitos lukijoille ja palautteen antajille. Hyvää ja rauhaisaa joulua!

p.s. Teksti sisältää joitakin kuuntelulinkkejä erilaisiin joulumusiikkeihin. Jos sinulla on joku laulu tai esitys, jota suosittelet kuultavaksi, tee se tämän kirjoituksen kommenteissa. Joulumusiikkia kuulet kellon ympäri www.jouluradio.fi -osoittesta.

Jaana Turunen

luottamushenkilö Kallaveden seurakunnasta