Kuopiosta pääsiäiskaupunki

Pääsiäsimunia

Kuopiosta pääsiäiskaupunki

Eräässä seminaarissa pohdittiin kuinka Länsi-Eurooppa on muuttumassa synkretistiseksi. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa uskontojen tarkkojen rajojen häviämistä jolloin uskonnot lainaavat toinen toisiltaan etenkin tapakulttuuria. Mihinkään ei tarvitse sitoutua vaan asiakas valitsee mikä kiinnostaa ja puhuttelee.

Joululaulut veisataan luterilaisessa kirkossa, pääsiäisenä käydään ortodoksisen kirkon mystiikkaa haistelemassa. Helluntaikirkon kitaramusiikki ja laulut viehättävät joitakin ja eräät hakevat kokemuksia vapaiden suuntien amerikkalaistyylisestä hartaudesta. Eihän siinä mitään. Sitä voi sanoa ekumeenisuudeksi. Kristitytkin käyvät välillä äiti Ammaa halaamassa eikä hindulaisesta uskonnon harjoittamisesta saa kirkon kirousta Suomessa.

Ortodoksina olen aika traditionaalinen ja toimin sen viitekehyksen mukaan. Asioilla on historia ja tavoilla jokin tausta. Kun kosketus historiaan katoaa, tapakulttuurista tulee onttoa ja tyhjää. Näin on käynyt virpomisperinteelle kun siitä tuli koko kansan huvia. Itäisessä perinteessä virpominen on uskontoon liittyvä toimitus, jonka kautta toivotaan läheisille Jumalan siunausta ja onnea tulevalle vuodelle.

Länsi-Suomen noitavirpojat toimivat eri ajankohtana, suurena lauantaina(lankalauantai), jolloin Kristus oli Tuonelassa. Noitavirpojat eivät kuulu palmusunnuntaihin. Kun kaksi eri kulttuurin muotoa sotketaan näin, siitä katoaa tarkoitus ja lopputuloksena on karnevaaliluontoinen lasten kerjäämisen muoto.

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu että juhlat juhlitaan etukäteen, useimmiten aattoina. Meillä on jouluaatto, uudenvuoden aatto ja juhannusaatto. Pääsiäinen loppuu yleensä jo suurena perjantaina (pitkäperjantai), etenkin koulumaailmassa. Kun ortodoksilapset menevät pääsiäispalvelukseen kirkkaalla viikolla, sitä ihmetellään. Eikö pitäisi ihmetellä lammaspaistin syöntiä suurella eli piinaviikolla kun on paastoaika?

Kuopio voisi profiloitua itäisen tradition mukaan. Idästä löytyy paljon juhlaperinteitä, kuten reipas ja moniviikkoinen pääsiäisen vietto. Pääsiäisyötä varten olisivat kadut täynnä kynttilänmyyjiä. Ihmiset hakisivat suurin joukoin kirkosta ylösnousemuksen valon ja veisivät sen kotiinsa.

Kuopion kauppahallin kupeeseen voisi rakentaa pääsiäistorin. Paikalliset opiskelijat voisivat innovoida sinne valtavia pääsiäismunia ja pupuja. Joka kojussa olisi erilaisilla tekniikoilla tehtyjä pääsiäismunia ja pupuja sekä pääsiäisherkkuja. Torin reunoja kiertäisivät valolamput joissa lukisi ”Kristus nousi kuolleista”. Koska se voisi aiheuttaa kanteluryöpyn liian uskonnollisena ilmauksena, vaihdettaisiin kyltit tutummaksi ”Hyvää pääsiäistä” ilmoittaviksi.

Paikalliset ravintoloitsijat pistäisivät torille grillit, joissa pyörisi pääsiäislampaita, lammaspullia ja lampaankyljyksiä. Ruoka-annoksia voisi ostaa kohtuuhintaan. Jos viinikulttuuri vapautuu, voisi lampaan kanssa olla kyytipoikaakin. Tori avattaisiin pääsiäisenä ja se olisi auki helatorstaihin eli koko pääsiäisajan. Ei tarvitsisi savolaisten kantaa turistieuroja etelään. Solariumissa voisi käydä hakemassa rusketusta jos keli ei ole suosiollinen.  Olisi kuin Kreikassa!

Koko kuukauden ajan kaupunki kustantaisi erilaisia ilmaiskonsertteja. Näin toimitaan etelässä. Ilmasto asettaa meillä rajoituksia, mutta konsertit voisi siirtää torin alle tai jäähallille. Jos vaikka pienimuotoisen pääsiäistorin saisimme. Ei paasto- vaan juhla-aikaan. Siinähän se menisi missä amerikkalainen halloween juhlakin, vaihteeksi vain itäisellä tyylillä.

Sirpa Okulov

kasvatusasiain koordinaattori,

Suomen ortodoksinen kirkko