Minä vaan kysyn, että

Harri Peiponen.

kuka on antanut meille luvan olla huolehtimatta terveydestämme? Jo pyhät isät osasivat varoittaa liiallisuuden vaaroista kauan sitten. Kohtuullisuus on kaiken keskiössä. Meidän tulisi kunnioittaa kehoamme.

Savon Sanomat kirjoitti (1.2.2015) laajan artikkelin aikuistyypin diabeteksesta. Tuttuja lukuja, lohdutonta luettavaa. Suora lainaus: ”Sairaita on jo lähes puoli miljoonaa, joista 200 000 ei edes tiedä sairastavansa tautia. Suurin osa tapauksista voitaisiin ehkäistä, mutta toisin on käynyt. Sairastavien määrä kasvaa jatkuvasti ja miljardeja palaa. Ylipainon lisääntyessä entistä nuoremmat – jopa lapset – sairastuvat tähän aikuistyypin diabetekseksikin kutsuttuun tautiin.”

Kuka on antanut meille luvan olla huolehtimatta terveydestämme? Ja nyt puhun pelkästään siitä, miten me omilla epäterveellisillä valinnoilla tuhoamme terveytemme. Meidät on opetettu siihen, että elimmepä miten tahansa, terveydenhuolto hoitaa sairautemme. Ei saa syyllistää. Totta, ei saakaan, mutta miksi sen pitäisi koskea niitä, jotka tieten tahtoen sairastuttavat itsensä?

Miksi minun epäterveellinen elämäntapani on vain minun asiani? Niin, onhan se, kaikki sanovat, mutta kukaan ei vastaa kysymykseen – miksi se olisi? Joudumme elämämme aikana ottamaan vastuuta ja hoitamaan meille annetut velvollisuudet, mutta miksi me emme huolehdi terveydestämme?

Syyllistäminen-termin käyttäminen estää itsearvioinnin, se antaa meille ikään kuin luvan olla ajattelematta omaa terveyttämme. Jos meitä ei velvoiteta, emme tee mitään, emme halua, emme tiedosta ongelmaa.

Ihminen on kokonaisuus, fyysinen terveys sekä hengellisyys asuvat meissä. Tasapainon, harmonian, Jumalan luoman järjestyksen ymmärsivät kirkkoisät jo aikoja sitten. Kovin kauaksi olemme menossa näistä ihanteista.

Arkkipiispa Johannes kirjoitti ortodoksisen perinteen terveysohjeista Suomen lääkärilehdessä (10/2000). Seuraavassa hänen pohdintojaan:

-Teologisen ja samalla periaatteellisen taustan ortodoksisen kirkon opetukselle terveydestä muodostaa kirkon näkemys maailmasta, joka ilmenee maailmaa tarkoittavasta kreikan kielen sanasta ”kosmos”. Maailmalla on kristillisen luomisuskon mukaan Jumalan antama ja tarkoittama järjestys. Se on luotu harmoniseksi kokonaisuudeksi, joka toimii hyvin sillä edellytyksellä, että sen rakennetta varjellaan ja kunnioitetaan.

-Kosmos-teoria edellyttää Jumalan luomistyön antaman rakenteen kunnioittamista. Se merkitsee kaiken sen välttämistä, mikä oleellisesti rikkoo luonnon järjestystä eli tasapainoa.

-Ihmisen elämän tulisi heijastaa harmonista järjestystä eli terveen elämän edellytysten huomioonottamista. Monet vanhan kirkon opettajat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, ettei ihminen elintavoillaan vaarantaisi omaa hyvää järjestystään eli vahingoittaisi terveyttään.

-Kaikessa olisi pyrittävä kohtuuteen ja tasapainoon, fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti. Tämä palvelee parhaiten fyysistä ja hengellistä terveyttä ja hyvinvointia.

Voisi siis sanoa: terveydestämme huolehtiminen on sekä kansalaisvelvollisuus että Jumalan tahto.

Jätä kommentti

*