Musiikin ihmeellinen voima

Musiikki ei ole vain kivaa ajanvietettä, vaan sillä on paljon suurempia vaikutuksia ihmiseen. Viime aikojen tutkimuksissa on saatu tieteellistä näyttöä siitä, kuinka musiikki auttaa toipumaan nopeammin joistakin sairauksista. Vanhusten musiikkiharrastuksilla on jopa liikuntaan verrattavia hyötyjä. Musiikkia harrastavien lapsien oppimisvalmiudet kehittyvät nopeammin myös muissa aineissa. Musiikilla ja kulttuuriharrastuksilla on jopa elinikää pidentäviä vaikutuksia.

Kirkossa musiikilla on erityisasema. “Bis orat qui bene cantat”, “joka laulaa, rukoilee kahdesti”, lausui kirkkoisä Augustinus. Martti Luther suunnitteli jopa tutkielman kirjoittamista musiikista ja loi samalla pohjan musiikin teologialle:

“Rakastan musiikkia. En pidä kiihkoilijoista jotka tuomitsevat sen. Sillä musiikki on Jumalan eikä ihmisten lahja, se tekee ihmiset iloisiksi. Se karkottaa paholaisen. Se aikaansaa viatonta iloa. Sen aikana kaikkoavat viha, himokkuus ja ylpeys. Annan musiikille teologian jälkeen korkeimman sijan.”

Piispa Jari Jolkkonen tituleeraakin Lutheria ensimmäiseksi musiikkiterapeutiksi. Huomioitavaa on, ettei Luther rajannut pelkästään kirkkomusiikkia Jumalan lahjaksi, vaan puhui musiikista yleisesti.

Musiikin erityisasema näkyy kirkossamme mm. siinä, että kirkon viroissa on satoja korkeasti koulutettuja kirkkomuusikoita. Heidän tehtävänään on vaalia ja esittää valtaisaa kirkon musiikkiperintöä, luoda uutta ja johtaa musiikkityötä seurakunnissa. Iso osa länsimaisesta taidemusiikista (ns. klassisesta musiikista) on kirkkomusiikkia. Säveltäjät ja muusikot saivat vuosisatojen ajan elantonsa hoveista ja kirkosta, mikä näkyy sävellystyössä. Kirkon musiikki taipuu myös uusiin musiikkityyleihin. Populäärimusiikki elää taidemusiikin rinnalla kirkossakin.

Musiikkimakuja on lukuisia. Siksi musiikin laajaa kirjoa tarvitaan kirkossa. Toisen puolesta ei voi päättää, mikä musiikki koskettaa. Myös tilanteet vaikuttavat musiikin kokemiseen. Läheisen kuolemaa sureva omainen saattaa kokea iloisen bändisoiton messussa sopimattomana. Vastasyntyneestä lapsestaan iloitsevat tai kuulutuksiaan kuulevat nuoret voivat vierastaa paastonajan tai kirkkovuoden lopun musiikkia omassa tilanteessan.

Kirkko on monella pienellä paikkakunnalla ainoa konserttitila. Kirkkotilat itsessään kutsuvat elävän musiikin pariin: akustisesti juuri livenä esitetty musiikki on niissä parhaimmillan. Monissa seurakunnissa järjestetään kesäisin konsetteja ja musiikkitilaisuuksia. Kuopion kirkoissa soivat mm. tuomiokirkon iltamusiikkisarja remonttitauon jälkeen ja BarokkiKuopio 12. kertaa. Kirkon musiikkityö on tilastojenkin valossa suuressa suosiossa. Juuri musiikkitilaisuudet vetävät  lukuisia seurakuntalaisia puoleensa.

Kirkkosali on jumalanpalvelustila ja siksi siellä soivalle musiikille on asetettu erityisiä vaatimuksia. Ehkä kuitenkin olisi hyvä lähteä siitä, että kaikki musiikki on Jumalan lahjaa ja jos se ei ole ristiriidassa kirkon sanoman kanssa, se sopii kirkkotilaan. Avioliittoon vihkiminen on jumalanpalvelus, mutta jos vihkiparin suosikkikappale ei suoranaisesti sovi messuun, se voi silti olla heille pyhyyttä koskettava vastoin kuin joku heille tuntematon hengellinen kappale. Musiikkielämystä ei voi päättää toisen puolesta.

Tekisi mieli määrätä meille kaikille kesäksi tehtävä: altistu musiikille. Anna sen hoitaa ja vahvistaa sinua. Ei ole väliä onko se kuunneltua tai itse toteutettua, kirkossa tai tanssilavalla tai jossain ihan muualla. Pääasia on se, mitä sinä koet. Joskus kannattaa kokeilla myös itselle vierasta musiikkia. Se voi yllättää ja vahvasti. Musiikilla on ihmeellinen voima.

Jaana Turunen

Jaana Turunen

musiikin maisteri ja luottamushenkilö Kallaveden seurakunnasta

Jätä kommentti

*