Oliko uskonpuhdistus historiallinen tositapahtuma?

Kirkollisessa vuodenkierrossa vietetään joka vuosi uskonpuhdistuksen muistopäivää. Ensi vuonna vietetään uskonpuhdistuksen vuosijuhlaa. On esitetty, että meilläkin olisi parempi käyttää asiasta muuta nimeä.

Sana ”uskonpuhdistus” esiintyy suomenkielessä ensimmäisen kerran vuonna 1847. Se ei ole paras suomennos kohta 500 vuotta sitten tapahtuneelle ilmiölle. Sitä nimitetäänkin muissa kielissä ja yhä useammin suomenkielessäkin reformaatioksi.  Reformaatio merkitsee uudelleenmuovaamista. Sen pyrkimyksenä oli palata takaisinpäin alkuperäisempään kristilliseen uskoon. Siihen liittyi kyllä puhdistamista:  joistakin kirkollisista tavoista ja käsityksistä luovuttiin. Mutta uskonpuhdistuksella on myös toisenlainen merkitysvivahde kuin mikä oli reformaation ajatus.

Sana ”uskonpuhdistus” edustaa toisenlaisia ajatuksia kuin 1500-luvun reformaatio. Uskonpuhdistus liittyy sanana aikakauteen, jolloin tuolitkin vaatetettiin, jotta ne eivät näyttäisi siveettömiltä. Noina päivinä alkoi myös kansa tietää: Lutherin tiedettiin olevan huonosti suomea taitava, mutta uskonasioissa pätevähkö Vöyrin kirkkoherra.

Uskonpuhdistukseen liittyy myös puunaamiseen ja kiillottamisen vivahde. Reformaatio syntyi vastustamaan uskonpuhdistusta tässä merkityksessä. Ei siinä alun perin hengellisestä siivousneuroosista ollut kysymys.

Reformaation mukaan kristitty on ymmärtänyt asiansa väärin, mikäli hän keskittyy uskonsa puhdistamiseen ja kiillotteluun.

Myös kirkko käsittää itsensä väärin, mikäli se keskittyy kiillottelemaan uskonaarteistonsa perintökalleuksia.

Tällaisten asenteiden sijasta reformaattorit opettivat, että parannus on tehtävä joka päivä. Parannuksen tekeminen liittyy sen oivaltamiseen, että ei ole pahemmin puhdistettavaa ja kiillotettavaa.

Termin ”uskonpuhdistus” ongelmat liittyvät myös vaikeisiin teoreettisiin kysymyksiin.

Käsityksemme menneisyydestä on käsitteellinen konstruktio. Jos juhlittaisiin uskonpuhdistusta vuonna 2017, juhlittaisiinko tuolloin itse asiassa 1800-luvulla muodostettua tulkintaa 1500-luvun tapahtumista?

Oliko uskonpuhdistusta koskaan? Tai oliko reformaatiota? Nämähän ovat jälkikäteen muodostettuja tulkintoja jostakin, joka on tapahtunut.

Ja jos oli, mihin nimitykset viittaavat? Lutherin toimintaan 1517 ja heti 1520-luvun alussa? Vai kenties Augsburgin valtiopäiville 1530? Edustavatko kaikki luterilaiset tunnustuskirjat uskonpuhdistusta? Myöskö ne, jotka on kirjoitettu 1500-luvun puolenvälin jälkeen luterilaisten keskinäisiä erimielisyyksiä selvittämään ja joiden sisältö eroaa monin tavoin vanhemmista luterilaisuuden piirissä eläneistä käsityksistä?

Vai onko uskonpuhdistuksessa ja reformaatiossa kyse Rooman kirkon Trentossa pitämästä kirkolliskokouksesta, jossa luterilaisten ja muiden käsityksiin vastattiin ja jossa Rooman kirkko ”puhdisti” omia käsityksiään ja käytänteitään?

Lutherin 1517 julkaisemat teesit ovat mielestäni hyvä pohja reformaation sisällön tarkastelemiseksi. 2017 eri puolilla maailmaa asiaa juhlitaan. Silloin historiallinen rekonstruktio 1500-luvun tapahtumista saa lisäpiirteitä ja määrittyy tämän hetkisestä näkökulmasta.

Käsitys reformaatiosta syvenee. Toisaalta 1500-luvun tapahtumat karkaavat yhä kauemmaksi ja niiden päälle kasautuu myöhempien aikojen käsityksiä ja tulkintoja. Tästä syystä reformaatiota on erityisen tärkeää selvittää myös ennen sitä vaikuttaneen ajattelun ja tapahtumien näkökulmasta, seurauksena jostakin ja reaktiona jollekin.

Petri Järveläinen

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Keskiajalla kirkossa tapahtui “reformaatiota” myös katolisen kirkon ja valtion suhteessa. Kuningas Kustaa Vaasa ryhtyi ohjaamaan kirkon verotuloja valtiolle. Ehkä tästä syystä tuolloin käynnistyneet kivikirkkohankkeet jäivät usein ilman holveja tai kiviset asehuoneet rakentamatta. Kyseessä lienee pitkälti Suomen alueella tapahtunut ilmiö.

  • Jari Holopainen

    Jos jatkaisin vielä otsikon kysymykseen vastaamista, uskonpuhdistus tiettävästi oli historiallinen tapahtuma ja tätä nimenomaista termiä käytetään kirkon sanakirjassa aamenesta öylättiin.

    Edellä mainitun sivuston mukaan Luther korosti ennen muuta Jumalan toimintaa ja yksinvaikuttavuutta ihmisen pelastumisessa. Ihminen ei voi pelastua vaikuttamalla Jumalaan omilla teoillaan, vaan turvautumalla uskossa Kristukseen ja tämän sovitustekoon.

    Käsitysten uudelleenmuotoilua reformaatio kaiketi tarkoitti, mutta ehkä sen myötä usko myös puhdistui tai vähintäänkin kirkastui.

Jätä kommentti

*