Valoa ja varjoja

Kävelen pimeällä metsäpolulla lyhty kädessäni. Lyhty valaisee polkua juuri sopivasti askelmieni verran. Nostan katseen polulta ja tähyilen metsään. Mitään en nää. Metsän pimeys on mustaa ja valotonta. Pimeyttä vasten lyhdyn valo on kirkasta ja häikäisevää. Jos olisin metsässä ilman valoa, pimeys ei olisi mustaa. Se olisi erilaisia sävyjä, varjojakin näkisin. Jos taas olisin pelkästään valossa, […]

Lue lisää

Epäsuomea ja mystiikkaa

Jokin aika sitten matkustin junassa Helsingistä Tampereelle. Samassa työskentelyhytissä oli kanssani maatalouslomittaja Etelä-Pohjanmaalta. Rouva oli hyvin puhelias ja juttu luisti. Googlekääntäjää ei tarvittu, vaikka olimme erilaisilta murrealueilta. ”Jourun panee välillä käret paskahan”, kuvaili rouva työtään. Kuuntelin häntä kuin tarinankertojaa. Ihanaa sanankäyttöä, kotosuomalaista ja omaperäistä puheenpartta. Hän ei käyttänyt muotimaneereita eikä anglismia, jossa suomen kielen sekaan […]

Lue lisää

Yhden vaiheen päätös on uuden alku

Urani savoblogistina päättyy tähän. Uusi maisema, tosin hyvin tuttu sellainen avautui eteeni, kun syyskuussa revontulien aikaan muutin kotiseudulleni Rovaniemelle. Mieli palaa vielä Kuopioon ja vertailee maisemia ja seurakuntia työpaikkana. Suuri kiitollisuus nousee siitä, että olen saanut tehdä maailman parasta hommaa, kanttorin työtä. Eikä yhtään pienempi merkitys ole sillä, että sain tehdä sitä työyhteisössä, jossa asiat […]

Lue lisää

Kohtuuisästä kelpopapaksi

Kohtuuisästä kelpopapaksi   Isän rooli perheen päänä on muuttunut kovastikin aikojen saatossa. Kun ennen vanhaan isä oli perheessä se, joka hankki elannon, rakensi talot, viljeli pellot ja teki metsätyöt. Tänä päivänä molemmat vanhemmat voivat käydä palkkatöissä ja hoitaa kotia ja lapsia tasavertaisesti. Isä ja isän rooli perheessä on tärkeä. Pienelle lapselle isän läsnäolo tuo turvallisuutta, […]

Lue lisää

Virtuaalimaailma oli käytössä Puijonlaaksossa jo 70-luvulla

Kun ihminen vanhenee, niin nuoruus korostuu, tai ainakin siitä puhuminen. Huomaan sen mm. siitä, että kun työssäni olen tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, niin erityisesti kristinoppileirillä kesäisin olen usein aloittanut lauseen sanomalla: Kun MINÄ olin nuori… On varmastikin hyvä peilata viisitoistakesäisiin nykynuoriin sitä, millainen leiripapin lapsuus ja nuoruus oli silloin joskus (ennen talvisotaa, tarkennan usein). […]

Lue lisää

Mikä on ihminen?

En ole kovin ahkera lukija. Välillä on saattanut kulua vuosiakin, jolloin en ole oikeastaan lukenut ammattikirjallisuuden lisäksi mitään muuta. Työ pappina ja elämä kuusihenkisen perheen kanssa on vienyt ajan ihan ilman lukemisiakin. Kesät vietän ulkona puutarhassa ja järvellä itsekseni tai muun perheen kanssa. Silloin saattaa jopa Savon Sanomatkin jäädä lukematta. Syksy onkin sitten marjastamisen ja […]

Lue lisää

#tyttöjenpuolella

Huonossa asemassa olevien tyttöjen hätää käytetään hyväksi. Hyväntekijänä esiintyvät huijarit myyvät heitä kotiorjiksi. Sitä ennen heidät on saatettu raiskata moneen kertaan. Esikoisena syntynyt tyttö saattaa koko perheen, ennen kaikkea isänsä häpeää. Pahoinpidellyksi tulevat niin lapsi kuin tytön synnyttänyt äiti. Isossa perheessä ei riitä raha tyttölapsen elättämiseen. Näennäisen hyvää tarkoittavat vanhemmat lähettävät tytön kotiapulaiseksi, saahan tyttö […]

Lue lisää

Tahallinen väärinymmärtäminen

Työni puolesta seuraan eräitä uutisaiheita. Luen koulu – ja etenkin katsomusaiheiset keskustelut mediasta ja seurailen siihen liittyvää some-keskustelua. Ihmettelen samaa ilmiötä kuin Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pulliainen (HS 9.3.2016): ”Tahallinen väärinymmärtäminen yleistyy Suomessa…” Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Esa Ylikoski osallistui syyskuussa katsomusopetuspaneeliin, jonka oli järjestänyt Suomen uskonnonopettajien liitto (SUOLI). Ylikoski sai somessa melkoista ryöpytystä, esiintymisestään vihollisen areenalla. […]

Lue lisää

Elämä valintamarketissa

Aamun tummapaahto porisee keittimessä. Kiertoilmauuni hurisee, sillä jätin jostain syystä sienikuivurin vielä Kuopioon. Uusi paikkakunta, uusi työ, mutta jotain hyvin tuttua myös. Elämä on valintoja. Vapaassa maassa voimme valita asuinpaikan, harrastuksen, kaiken – vai voimmeko?       Olenko vapaa valitsemaan? Tätä on pohtinut moni ajattelija ja päätynyt ajatukseen, että olemme todellisuudessa kulttuurimme ja ympäristömme vankeja. Olemme […]

Lue lisää

Tule hyvä klovni, älä tule paha klovni

Syksy tekee tuloaan ja illat pimenevät. Joillekin se on vuoden parasta aikaa takkailtoineen ja kynttiläillallisineen. Pimeässä on helpompi lenkkeilläkin ja ilma on taatusti raikas. Kävelin erään leiriläispojan kanssa viime viikonlopun leirillä samaa matkaa saunalta majoitustiloihin.     Poika kertoi minulle pelkäävänsä pimeää. Minä tietysti halusin kuulla syyn moiseen, koska normaalisti poikien lempileikkeihin kuuluu mm. kaikenlaiset lamppuleikit ja […]

Lue lisää

Lipsahduksia

Tällä viikolla pääsi eräs oululainen valtuutettu takuulla jokaiseen mediaan lipsahduksensa kautta. Hän rinnasti alkoholistin ja narkkarin roskiksi, jotka likaavat kadut. Surullista. Mutta onko kyseessä lipsahdus? Voiko valmistellussa puheenvuorossa vedota siihen? Tai jos puhe tulee spontaanisti, niin kuvastaako lipsahdus kuitenkin omaa arvomaailmaa? Enpä tiedä. Sen kuitenkin tiedän, ettei kukaan empaattinen, asioista tietävä eikä ihmisen rinnalla kulkeva […]

Lue lisää

Kristus kuuluu kampukselle

Korkeakoulujen avajaisia pidetään tällä viikolla ja syyskuun alkuviikkoina opiskelijat kirmaavat omiin initiaatioriitteihinsä kampusalueilla ja kaupunkien keskustoissa. Kuopion Niiralassa sijaitseva puistomainen Valkeisenlampi on erityisesti nuorten kokoontumispaikka. Joka syksy etenkin perjantai- ja lauantai-iltaisin lammen rannat ovat suosittuja. Viime vuodelta muistan oudon näyn: Valkeisenlammen nurmikkoalueella istui kuusi-seitsemän kymmentä nuorta sunnuntaina iltapäivällä. Ajankohta oli mielestäni erikoinen – yleensä tuohon […]

Lue lisää

”Ei sitä tiedä, millä oksalla se piru istuu”

Niin, ei sitä tiedä, milloin se ”viime hetki lyö” tai ”millä oksalla se piru istuu”. Aika usein leikillisesti ja joskus vähän vakavammallakin naamalla viljelen usein varsinkin tuota Pentti Siimeksen näyttelemän toimittaja Nopsasen lausahdusta, kun hän on saanut ammutuksi rikollisen Komisario Palmu -elokuvassa Tähdet kertovat. Tämä vain tuli mieleen taas eilen pariinkin otteeseen. Kirjoitan tätä tekstiä […]

Lue lisää

Jokainen haluaa jotain

Mies istuu kahvilan takaosassa. Edessään hänellä on suuri musta, nahkakantinen kirja. Kädessään mustekynä, jolla kirjoittaa sivu sivulle yksityiskohtia ihmisten kertomuksista. Kertomukset täydentyvät. Niille löytyy yhtymäkohtia toisista kertomuksista. Ihmisiä tulee. Istahtaa vuorollaan kahvilapöytään miestä vastapäätä, mukanaan toive. Mies lupaa täyttää toiveen, mutta sopimukseen kuuluu toteuttaa jokin tehtävä vastineeksi. Useimmat toiveet vaikuttavat itsekkäiltä. Useimmat tehtävistä ovat kauheita. […]

Lue lisää

Pikkusormi pirulle – kirkko ja brändit

Kirkko on toiminut 2 000 vuotta. Sillä on hyvä tuote, joskin skandaalit ja rötöstelyt himmentävät senkin kilpeä. Kirkko on ihmisyhteisö, jossa ei voi välttyä maallisilta ongelmilta. Sosiaalista mediaa seuratessa huomaa piankin, ettei tuote käy kaupaksi niin hyvin kuin pitäisi. Bränditutkija Pirkko Vuokko sanoo, että kirkosta on tullut noutopöytä (Kotimaa 21.3.2013). Arkilounas ei kelpaa. Väki tulee vain […]

Lue lisää

Rauhoitu, ihminen

On käynnissä erilaisten ilmastoprofeettojen invaasio. Jokaisella meistä alkaa olla jokin näkökulma ja mielipide maailman tilasta tulevaisuusennusteineen. Moni jo hieman vakavoituu. Yksi kasvolihaksiani halvauttava kirjoitus oli viime kevään Kirkko ja Kaupunki -lehdessä. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/maailmanlaaja-ekologinen-romahdus-voi-tapahtua-nopeasti Pohdin usein, miten näihin pitäisi suhtautua. Tuntuu nololta, jos kaikista merkeistä huolimatta nukumme onnemme ohi, tai niin – monen mielestä itse asiassa nukuimme jo. Maapallon kestokyky on ylitetty niin roimasti, […]

Lue lisää

Pitkä kuuma kesä Tai ei kait se sen pidempi ollut kuin ennenkään. Nyt elokuun alussa voi vain ihmetellä ja kummastella tätä lämpöä, joka alkoi pikkuhiljaa kivuta ylöspäin tuossa vapun jälkeisellä viikolla. Minulle tämä kesä on ollut hyvinkin erilainen. Neljän viikon kesäloma alkoi poikkeuksellisesti kesäkuun alkupuolella. Melkein 30 vuotta olen tottunut siihen, että ensin urakoidaan kaikki […]

Lue lisää

Ihmisten areena

Huh hellettä, nyt tämä lause tulee kyllä ihan sydämen pohjasta. Mutta näillä mennään. Teen päihdetyötä ja voin sanoa, että se duuni ei muutenkaan kesällä helpotu, saati näillä keleillä. Mutta se olisikin jo ihan oma tarinansa, enkä aio siitä nyt kirjoittaa. Kesä ja helteen pehmittämä pää tarvitsee paljon kevyempää pohdittavaa ..tai ainakin jotain erilaista. Terkkuja Porista […]

Lue lisää

Terve ihminen – olenko?

Kesäkuun alussa ilmestyneen ortodoksisen seurakunta- ja aikakauslehti Aamun Koiton teemana oli terveys. Pääkirjoituksessa piispa Arseni toteaa, että sairauksiksi luokitellaan monenlaiset fyysiset ja psyykkiset vaivat, mutta luetteloon voi liittää vielä hengellisen sairauden, jonka oireet saattavat pysyä kätkössä ainakin läheisiltä, ja joskus jopa itseltä. Kun sielu sairastaa, ihminen ei tunne kipua, eikä ehkä hae vaivaan lääkitystä. Sen […]

Lue lisää

Aika on säilyttää ja aika viskata menemään

Kuinka oikeassa Saarnaajan kirjan ikiaikaiset sanat ovatkaan! Elämässä on erilaisia aikoja, sehän on selvää, mutta kun tietty aika napsahtaa kohdalle, tämän tosiasian vasta tajuaa selvästi. Nyt kun viimeinenkin lapsista kolkuttelee rippikouluikää, on ollut pakko ”tarttua härkää sarvista”. Kaikki varastot nimittäin pursuavat niin paljon nelilapsisen perheen tavaraa, ettei ovia ole saanut enää kiinni. Nyt jotenkin on […]

Lue lisää

Puutunko – välitänkö?

Aivan kesän kynnyksellä minut tavoitti surullisimmista surullisin uutinen. Eräs aikaisemmin tuntemani henkilö oli tehnyt itsemurhan. Häneltä jäi kaksi alaikäistä lasta. Teon motiiveista ei ole kantautunut minulle tietoa. Sen kuitenkin tiedän, että asuinpaikkakunnallaan henkilö oli tunnettu ja suosittu. Sen myös tiedän, että häntä pidettiin uhrautuvana, loputtomasti toisten puolesta itsestään antavana henkilönä. Suru-uutisen jälkeen yhteisö suri suurta […]

Lue lisää