Suuret ihmiset eivät koskaan tunne itseään suuriksi

Kiinalaisen sananlaskun mukaan suuret ihmiset eivät suuruuttaan mainosta. Tätä kirjoittaessani mielessäni on ystäväni Leo Houtsonen, joka siunattiin haudan lepoon vähän aikaa sitten.

Leo oli kiistatta eräänlainen suurmies. Hän saavutti jalkapallourallaan paljon mutta menestyi myös työelämässä. Se ei ole itsestään selvää.  Hän oli julkkis, jonka kuolemasta puhuttiin torilla ja kahviloissa. Hänestä uutisoitiin monissa medioissa.

Ihmisen suuruus on enemmän kuin hänen saavutuksensa ja hänen äyrinsä veroluettelossa. Muistotilaisuuden puheissa korostettiin hänen luonnettaan ja vaatimattomuuttaan enemmän kuin hänen saavutuksiaan urheilussa. Kaikki tiesivät sanomattakin, että hän oli Kupsin kasvatti, joka saavutti paljon jalkapalloilijana.

Leolla oli aina aikaa jokaiselle, silti työ ja luottamustoimen paperit tuli hoidettua hienosti. Miten aikaa riitti kaikkeen, sopii vain ihmetellä. Kohdatessaan ystävän tai työtoverin, tuntemattomankin, hän oli sata prosenttisesti läsnä. Jokainen koki tulevansa kuulluksi ja tunsi olevansa tärkeä hänen seurassaan. Hän ei erotellut ihmisiä tärkeisiin ja vähäpätöisiin. Työkaverin kertoman mukaan hänellä ei ollut alaisia, vaan kollegoita. Hänen ei tarvinnut tuoda esille asemaansa. Kaikki tiesivät sen ja arvostivat häntä. Leolla eivät nousseet saavutukset hattuun.

Työelämässä hän oli johtaja, joka kannusti alaisiaan kehittymään perhe-elämää unohtamatta. Leo iloitsi jokaisesta kollegan lapsesta, vaikka äitiyslomat vaativat järjestelyjä töissä.  Hän itse asetti perheen aina etusijalle, myös silloin kun rahakasta ammattilaisopimusta tarjottiin Englannista. Moni valitsisi toisin.

Edellä mainitussa ei ole lainkaan ylisanoja. Tunsin hänet lapsesta saakka. Käyttäytyminen ei ollut opittua eikä johtamiskoulutuksen tulosta. Sellainen hän vain oli.  Hautajaisissa mietin, tulinko koskaan sanoneeksi, kuinka häntä arvostan ja kuinka tunsin hänet kuin omaksi veljekseni. Luulen että hän tiesi sen.

Olen kiitollinen, että olen saanut tuntea hänet, luotettavan ystävän ja tukijan.

Hautajaisissa moni mietti, että elämässä on vain vähän tärkeitä asioita. Perhe ja ystävät ovat niitä. Hänet kuljetti viimeiselle matkalle puoliso, lapset, lapsenlapset ja laaja ystävien joukko.

”Ollos iäti muistettu rakas ystävämme Leo”

ystäväsi

Sirpa Okulov

 

Jätä kommentti

*